Koronavirus on saanut kymmenet maat lähes sulkeutumaan, mutta jyrkkiin toimiin on varsinkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa ryhdytty vasta kun on havaittu merkittävä määrä tartuntoja. Nigeria sitä vastoin on huomattavan hyvin varautunut pandemiaan, vaikka maassa on tapauksia vielä vähän.
Torjuntatoimista vastaa Nigerian tautikontrollikeskus (NCDC). Nigerian terveydenhoidon kapasiteettia on vahvistanut aiempi kokemus nopeasta reaktiosta vuoden 2014 ebola-epidemiaan sekä muihin, lassakuumeen kaltaisiin toistuviin tartuntatauteihin. Tämän kokemuksen vuoksi muilla mailla olisi opittavaa Nigerian tavasta vastata koronaviruksen haasteeseen.
Varautuminen
Tarttuvat taudit eivät kunnioita rajoja.
Ensimmäinen opittava asia on, että on syytä varautua epidemioihin jo ennen niiden puhkeamista. NCDC:n pääjohtaja Chikwe Ihekweazu uskoo, että valtioiden tulisi rakentaa järjestelmänsä ”rauhan aikana”, jotta ne ovat käyttövalmiita heti tarvittaessa.
NCDC on vuodesta 2017 lähtien avustanut 23 Nigerian osavaltiota perustamaan hätäoperaatiokeskuksia alueelleen.
Keskukset huolehtivat viestinnän ja resurssien sijoittelun tehokkuudesta minkä tahansa tautiepidemian puhkeamisen jälkeen. Esimerkiksi Yhdysvaltojen olisi kannattanut perustaa hätäoperaatiokeskuksia jo kauan ennen koronaa.
Avoimuus
Toinen opetus on, että koronavirustapauksista kerrotaan avoimesti. Nigerian ensimmäisestä tartunnasta raportoitiin kahden vuorokauden sisällä taudin maahan tuoneen italialaisen saapumisesta. Liittovaltion terveysministeri, NCDC ja Lagosin terveyskomissaari tiedottivat asiasta viipymättä.
Viranomaiset myös tarjoavat yleisölle jatkuvaa tilannepäivitystä. NCDC:llä on sivusto, joka valistamisen ohella jakaa ajantasaista tietoa Nigeriasta ja koko maailmasta.
Testit laajasti käyttöön
Kolmas opetus kuuluu, että kannattaa investoida koronaviruksen laboratoriodiagnooseihin. Viikkojen sisällä siitä kun korona puhkesi Kiinassa NCDC kohotti referenssilaboratorioidensa tasoa, jotta ne pystyisivät diagnosoimaan virustartunnan.
Tämän ansiosta italialainen taudinkantaja saatiin diagnosoitua nopeasti. Referenssilaboratoriot on sijoiteltu strategisesti eri puolille maata, joten viiveet näytteiden liikuttelussa on minimoitu.
Poliittinen tahto
Neljäs opetus on, että epidemiaan varautumisessa ensiarvoista on korkein poliittinen tahto. Nigerian presidentti Muhammadu Buhari allekirjoitti vuonna 2018 lain, joka laillisti siihen asti seitsemän vuoden ajan epävirallisena toimineen NCDC:n.
Näin NCDC sai ansaitsemansa aseman kansallisena terveysinstituutiona, jolla on mandaatti johtaa varustautumista tartuntatautien puhkeamiseen, niiden ja muiden kansanterveydellisten hätätilojen havaitsemista ja niihin reagoimista.
Jälkiviisaasti on helppo sanoa, ettei Yhdysvaltojen olisi kannattanut leikata tautikontrollikeskustensa budjettia 20 prosentilla vuonna 2018.
Tauti ei tunnusta rajoja
Viidentenä opetuksena on, että kannattaa kiinnittää huomiota tapahtumiin oman maan ulkopuolella. Tarttuvat taudit eivät kunnioita rajoja. Kuten Chikwe Ihekweazu on todennut: ”Jokainen maa katsomassa vain omien rajojensa sisälle on täydellistä, järjetöntä ajanhukkaa.”
Mitä globaaliin terveyteen tulee, maailma on yhtä hyvin varautunut kuin sen heikoin lenkki. NCDC on osoittanut, että viruksen vaikutusta voi lieventää vastuuntuntoisella johtajuudella, käyttämällä tiedettä päätöksenteon pohjana ja takaamalla rahoituksen epidemioihin varautumiselle. Nämä opit Nigeria on halukas jakamaan muun maailman kanssa.
Tri Ifeanyi Nsofor on lääketieteen tohtori, kansanterveyteen erikoistuneen konsulttitoimisto EpiAFRICin toimitusjohtaja sekä Nigeria Health Watchin toiminnanjohtaja.