Indonesialainen Mina Setra muistaa hyvin kaupunkilaiset, jotka tulivat vierailulle hänen kyläänsä, dayak pompakng -kansan luo. He toivat mukanaan pullovettä, koska eivät uskoneet kylän veden olevan juomakelpoista.
Yksi kylän vanhimmista sanoi vierailijoille: ”Teillä kaupunkilaisilla on tämä ongelma: te syötte ja juotte kuolleita asioita. Kuten vettä, joka on jo pullossa. Se on kuollutta vettä. Kasvikset, joita ostatte pakastimesta supermarketissa, ne ovat kaikki kuolleita kasveja.”
Anekdootti tiivistää jotain siitä, kuinka ilmastonmuutos liittyy koronavirukseen, ja miksi on tärkeää kuunnella alkuperäiskansojen johtajia tässä asiassa.
Ilmastonmuutos voi pahentaa koronan kaltaisen vitsauksen vakavuutta.
Vältettävissä ollut pandemia
Mina Setra on Indonesian saariston alkuperäiskansojen allianssin (AMAN) varapääsihteeri. Hän kertoi muistonsa kaupunkilaisvierailijoista New Yorkissa järjestetyssä paneelikeskustelussa, jossa alkuperäiskansojen johtajat painottivat, että maailman olisi syytä kuunnella mitä sanottavaa heillä on ilmastonmuutoksesta ja siitä, miten se voi johtaa tulevaisuudessakin yhtä vakavaan globaaliin terveyskriisiin kuin koronavirus nyt on.
Keskustelua käytiin samaan aikaan kun kansainvälinen yhteisö yrittää tehokkaasti torjuakseen viruksen leviämistä. Koronasta puhuttaessa on enimmäkseen keskitytty kuolleisuuteen tai virukseen liitettyyn rasismiin tai eri maiden erilaisiin eristysmenetelmiin tai niiden puutteeseen. Hyvin vähän on puhuttu koronan yhteydestä ilmastonmuutokseen.
Alkuperäiskansojen johtajat soisivat ihmisten laajemmin olevan tietoisia, miten ilmastonmuutos voi pahentaa koronan kaltaisen vitsauksen vakavuutta. Sekä miten koko pandemia olisi voitu välttää, jos heitä olisi kuunneltu jo kauan sitten.
Planeetta epätasapainossa
Monet uskovat, että koronavirus lähti liikkeelle lepakoista. Vaikka näin olisikin, lepakot sinänsä eivät ole syyllisiä. Lepakot ovat muuttaneet lähemmäs ihmisiä, sillä metsäkato on syönyt niiden alkuperäisiä elinympäristöjä. Suuremmasta läheisyydestä seuraa luonnollisesti enemmän kontakteja.
– Planeettamme epätasapainossa ei ole kyse vain ilmastonmuutoksesta, vaan myös globaalista taloudesta, costaricalaisen bribri-alkuperäiskansan jäsen Levi Sucre Romero totesi paneelikeskustelussa.
– Niinpä koronavirus nyt kertoo maailmalle samaa kuin me eli jos emme suojele luonnon monimuotoisuutta, kohtaamme tulevaisuudessa samanlaisia tai vielä pahempia uhkia.
Keskeisen tärkeää on, miten kaupunkien ja kaupallisten keskusten ihmiset kohtelevat eläimiä. Kaupungithan toimivat tällaisten globaalien kriisien katalyytteina. Eläimet eivät itsestään muutu ihmisiin tarttuvien tautien levittäjiksi, vaan virukset tarvitsevat ihmisen myötävaikutusta. Kaikki pandemiat käynnistyvät maailman kaupallisista keskuksista.
Seuraavan pandemian parannuskeino sitä vastoin saattaisi hyvinkin löytyä alkuperäiskansojen kotiseutujen luonnon moninaisuudesta. Siksikin olisi tärkeää tunnustaa kansojen omistusoikeus maihinsa sekä suojella niitä.