Jarno Mela

Mitä eläkeläinen voi tehdä kotona?

Eläkeläiset ry:n Jan Koskimies vinkkaa:

Jumpata voi tai ulkoilla yksin tai kaverin kanssa muistaen turvavälin.

Voi nauttia luonnosta.

Voi lukea tai kirjoittaa blogeja.

Kirjojen lukeminen rentouttaa.

Osallistuminen Facebook-ryhmien keskusteluihin.

Eläkeläiset ry:llä on kirjoittajakilpailu,tekstejä voi kirjoittaa.

Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies neuvoo eläkeläisiä selviytymään ilman järjestöjen sosiaalista yhteisöä.

Hyrynsalmella eläkeläiset ovat järjestäneet drive-in-kokouksen. Paikalliselle parkkipaikalle ajettiin, ja pidettiin kokous puhelimitse, autoissa istuen. On syntynyt Facebook-ryhmiä, soittoringeissä kysytään kuulumisia. Kirjeitä postitetaan jäsenille ja järjestetään verkkojumppaa.

ILMOITUS

Ja paljon muutakin etätoimintaa Eläkeläiset ry:n jäsenet ovat kehitelleet. Toiminnanjohtaja Jan Koskimies kertoo etähaastattelussa, että Eläkeläiset -järjestö on ajanut satoja, jopa tuhansia tilaisuuksia jäihin.

Järjestö päätti hyvissä ajoin jäädyttää kaikki tilaisuudet toukokuun loppuun saakka: liikuntakerhot, musiikkiryhmät, retket, juhlat, teatteritapahtumat ja monet muut kokoontumiset.

Koskimies arvioi, että käytännössä toiminta jatkuu kesän jälkeen, ja palautuu normaaliin pikkuhiljaa – jos palautuu.

– Huolestuneita yhteydenottoja on tullut jäseniltä. Päällimmäisenä on huoli omasta ja läheisten terveydestä. Toisena nousee huoli, että mitenkähän järjestötoiminnan käy. Palautuuko se ennalleen pitkän tauon jälkeen, kertoo Koskimies.

Ikäihmisten digihyppy pakon edessä

Koskimies kertoo viime syksynä tehdyn jäsenkyselyn osoittaneen nuoremman sukupolven eläkeläisten hallitsevan digitaidot toisin kuin ikääntyneemmät.

– Digiyhteyksiä on otettu käyttöön yhdistyksen uusien luottamushenkilöiden myötä. Monet ovat ottaneet haltuun Facebook-ryhmiä. Keskustelu on siirtynyt sinne.

Kuukausien tauon päästä saattaakin nousta kysymys, että jaksanko lähteäkään siihen tuttuun paikkaan. Tutut kerhot kun ovat korvautuneet erilaisilla verkkoyhteyksillä.

– Toisaalta monet saattavat odottaa, että vihdoin tämä sulku on ohitse ja voi osallistua toimintaan entistä innokkaammin.

Koskimies arvioi, että ”siinä on tekemistä, että toiminta saadaan käynnistettyä samassa laajuudessa”.

– Tuhannet, elleivät jopa sadat tuhannet, eläkeläiset oppivat käyttämään digiyhteyksiä.

Hän kuitenkin toivoo, että yhteisöllisyys vahvistuu ja tapaamiset aktivoituvat sen jälkeen, kun se on mahdollista.

– Tällaisen tauon aikana meidän yhteisöllisyytemme mitataan. Kantavatko eläkeläistoiminnassa syntyneet ystävyys- ja tuttavuussuhteet kriisin aikana ja sen ylitse.

Yksinäisten pienetkin kontaktit katoavat

Puhumisen tarve, huoli terveydestä ja epävarman tulevaisuuden tuoma ahdistus on havaittavissa eläkeläisten keskuudessa. Toisin kuin monissa sairauksissa riskiryhmiin kuuluvat yli 70-vuotiaat koronaviruksen jyllätessä. Myöskään perusterveet eivätkä tervaskannot voi laskea itseään ulos riskiryhmistä.

– Aivan varmasti tämä ahdistaa. Mitä tapahtuu, kun tämä on kestänyt kymmenen viikkoa?

Koskimies – pienen lapsen isä itsekin – on huolissaan ikäihmisten ohella lapsiperheiden kestävyydestä ja yksinhuoltajaperheistä.

– On perheitä, joissa lapselle koulu on turvapaikka ja koti huono paikka. Miten näissä perheissä käy, kun koko perhe on samassa tilassa, pohtii Koskimies.

Myös kotihoidossa olevat vanhukset ja jo ennen koronavirustautiakin yksinäisyyttä poteneet vanhukset ovat haavoittuvassa asemassa.

– Yksinäisillä vanhuksilla pienetkin kontaktit katoavat, vaikkapa se kaupassa käynti. Miten ihminen kestää sen kymmenen viikkoa, pohtii Koskimies.

Edessä yhteiskunnallista punnintaa

Koskimies painottaa, että edessä on mielenterveysongelmia ja muitakin sairauksia koronan lisäksi.

– Jossain vaiheessa yhteiskunnassa joudutaan punnitsemaan, että mikä on koronan aiheuttamien rajoitusten vaikutus ei yksin kansantaloudelle vaan myös ihmisten terveydelle.

Koskimies on huolissaan myös yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Nyt suomalaiset puhaltavat yhteiseen hiileen, mutta kestääkö yhteishenki mahdollisesti viikkojakin kestävän poikkeustilan.

Jo nyt sosiaalisessa mediassa esiintyy kaikkitietäviä ”asiantuntijoita”. Koskimies kehottaa ylimääräiseen kriittisyyteen myös mediaa kohtaan.

– Viranomaisilla on paras tietämys, ja nyt tarvitaan jopa extraluottamusta. Kansalaiset ovat laajasti ryhmittyneet hallituksen ja presidentin taakse, mutta tämäkin saattaa rakoilla pidemmällä aikavälillä, sanoo Koskimies.

Niukka, mutta vakaa toimeentulo

Palvelujen ajaminen laajasti alas aiheuttaa lomautuksia, työttömyyttä ja konkursseja. Entä miten käy eläkeläisten toimeentulon?

– Eläkeläisten toimeentulo on niukka, mutta vakaa. Tämä on hyvä puoli, sanoo Koskimies.

Hän arvioi paineita talouteen syntyvän kuitenkin lasten ja lastenlasten työttömyyden kautta.

– Eläkeläisillä on valtava merkitys kansantaloudelle lastenhoidossa. Isovanhemmat ovat toimineet varaventtiilinä. Sosiaalinen merkitys on myös valtava, kun isovanhemmat eivät näe lastenlapsiaan ja päinvastoin.

Eläkeläiset ry:n verkkosivuille on koottu erilaista tekemistä korona-karanteenin ajaksi

Mitä eläkeläinen voi tehdä kotona?

Eläkeläiset ry:n Jan Koskimies vinkkaa:

Jumpata voi tai ulkoilla yksin tai kaverin kanssa muistaen turvavälin.

Voi nauttia luonnosta.

Voi lukea tai kirjoittaa blogeja.

Kirjojen lukeminen rentouttaa.

Osallistuminen Facebook-ryhmien keskusteluihin.

Eläkeläiset ry:llä on kirjoittajakilpailu,tekstejä voi kirjoittaa.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!