Hallitus sulkee ravintolat kiireellisesti koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Asia varmistui tiistai-iltana, kun hallitus lähetti esityksen ravintoloiden sulkemisesta eduskuntaan.
Tiivistetysti esitys kieltää asiakkaiden istumisen ravintolassa, mutta niistä voi edelleen ostaa ruokaa ja juomaa mukaan. Hallituksen esitys ei koske työmaaruokaloita, jotka saavat olla edelleen auki.
Laki on tarkoitus saada voimaan jo lauantaina, ja eduskunnassa on tätä varten täysistunto tämän viikon lauantaina. Laki on määräaikainen ja voimassa 31. toukokuuta asti. Pääministeri Sanna Marin (sd.) tosin sanoi tiistai-iltana, että laki ei välttämättä ole niin kauan voimassa.
”Tämä ei täytä hyvän parlamentarismin periaatteita”
– Mutta hallitus korostaa, että jos rajoitus on mahdollista purkaa aiemmin, olemme siihen valmiita. Halusimme luoda kuitenkin ravintoloille näkymän ja antaa päivämäärän, jotta yritykset voivat tähän varautua, Marin sanoi.
Hallitus aikoo Marinin mukaan tukea ravintolayrittäjiä, mutta tuen muoto on vielä avoin. Selvää on, että hallituksen päätös ajaa monet pienyrittäjät ahdinkoon. Erityisesti pienyrittäjiä hallitus haluaakin tukea, Marin sanoi.
– Vielä meillä ei ole niitä välineitä, mutta tahto on aivan ilmeinen.
Alle puoli tuntia aikaa
Eduskunta kävi hallituksen esityksestä lähetekeskustelun vielä tiistai-iltana. Yksikään kansanedustajista ei moittinut lakia, mutta vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki suomi hallituksen kiirettä.
– Silti on sanottava se, että erityisesti poikkeusaikoina, poikkeustilanteessa pitää erityisen tarkasti pitää huolta siitä, että toimitaan oikeusvaltioperiaatteen mukaan, perustuslain mukaan ja parlamentarismin sääntöjä noudattaen.
Arhinmäki sanoi saaneensa kello 19.41 tiistai-iltana tekstiviestin, jossa kerrottiin täysistunnon jatkuvan kello 20.15. Hallituksen esityksen Arhinmäki kertoi saaneensa vajaa puoli tuntia ennen täysistunnon alkua.
– Tämä ei täytä hyvän parlamentarismin periaatteita siitä, että me pystymme kunnolla valmistautumaan, lukemaan, käymään läpi hallituksen esitystä niin, että me voimme tässä lähetekeskustelussa sitä kommentoida.
– Eikä voi olla niin, että reilu puoli tuntia ennen saadaan hälytys siitä, että näin merkittävästä isosta ja periaatteellista asiasta täällä keskustellaan.
Arhinmäen mukaan hallituksen esitys on tarpeellinen, mutta tyylipisteitä ei hallitus tiistaina kerännyt.
– Tässä kyllä mennään parlamentarismin osalta rimaa hipoen.
Uudellamaalla valtaosa tartunnoista
Toinen julkisuudessa esillä ollut rajoitustoimenpide on Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta. Siitä ei vielä ole annettu hallituksen esitystä, mutta hallitus kokoontuu keskiviikkoiltana keskustelemaan uusista toimista.
Uusimaa halutaan eristää, koska valtaosa Suomessa todetuista koronatartunnoista on todettu siellä. Muualla Suomessa väestö on myös iäkkäämpää kuin Uudellamaalla, jolloin koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvia on enemmän.
Suomessa oli tiistaihin 24.3. mennessä todettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan kaikkiaan 792 koronatartuntaa. Luku ei kerro koko totuutta, koska kaikkia epäilyjä ei enää testata.
Jos hallitus päättää eristää Uudenmaan, puuttuu se hyvin merkittävään perusvapauteen. Liikkumisvapaus on turvattu Suomen perustuslaissa, mutta sitä voidaan rajoittaa poikkeusoloissa, jollaiset Suomessa on todettu olevan.
– Mielestäni tämä koronaviruspandemia on vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti, joka on edellytyksenä liikkumisvapauden rajoittamiselle, kommentoi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden entinen tuomari Matti Pellonpää Helsingin Sanomissa.
Kaikkea liikkumista Uudenmaan ja muun Suomen välillä ei voida kieltää. Myös rajoituksen valvominen on kysymysmerkki.
Esityksen hyväksyminen eduskunnassa ei tule olemaan ongelma. Oppositio on jatkuvasti vaatinut kovempia toimia kuin hallitus on tehnyt.