Mitään toimenpiteitä ei pidä tehdä vain näyttämisen vuoksi, sanoo Paavo Arhinmäki. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja toivoo oppositiolta ja monelta muulta malttia, kun hallitukselta vaaditaan toinen toistaan kovempia toimia koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi.
– Aina voi vaatia toinen toistaan kovempia toimia, koska koskaan ei ole väärässä, jos niitä ei tarvitse itse laittaa toimeen. Koska koskaan ei tule näytetyksi, olisivatko ne olleet oikeita tai ei
– Tässä ollaan siinä tilanteessa, mitä olemme koko ajan korostaneet, eli tehdään ne toimet, jotka asiantuntijoiden mukaan ovat tehokkaita ja järkeviä, ja tehdään ne oikea-aikaisesti, Arhinmäki paaluttaa KU:n haastattelussa.
”Aina voi vaatia toinen toistaan kovempia toimia, jos niitä ei tarvitse itse laittaa toimeen”
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi tiistaina, että hallitus valmistelee nyt ravintoloiden sulkemista ja Uudenmaan eristämistä.
– Kun jotkut ovat painottaneet kaikkia kovia keinoja käyttöön välittömästi, me vasemmistoliitossa olemme koko ajan halunneet arvioida toimia niin, että ne ovat aidosti toimivia ja tehokkaita ja yhteiskunnallisesti järkeviä. Arhinmäki sanoo.
Perustuslaillinen valvonta toimii
Arhinmäki on tyytyväisenä seurannut, että Suomessa eduskunnan perustuslakivaliokunta on pystynyt huolella käymään läpi hallituksen esitykset koronakriisin aikana. Hän huomauttaa, että valiokunta teki niihin myös muutoksia.
– Se osoittaa, että prosessi siltä osin toimii. On erityisen tärkeätä kriisitilanteessa, että lainsäädäntöä ja perustuslakia noudatetaan.
Arhinmäki nostaa esiin Unkarin esimerkkinä, jossa poikkeustilanteen varjolla on tehty hyvin huolestuttavia muutoksia. Presidentti Viktor Orban on ottamassa kaiken vallan itselleen ja käytännössä sulkemassa maan parlamentin.
Suomessa perustuslakivaliokunta on tehnyt ratkaisunsa perinteitä noudattaen yksimielisesti.
– Perustuslaillinen valvonta on tähän asti toiminut.
Valtavat jälkivaikutukset
Arhinmäki haluaa kiinnittää huomiota myös rajoitustoimien valtavista vaikutuksista monien toimeentuloon. Monille yrittäjille ja työntekijöille kriisi tarkoittaa valtavaa menetystä toimeentuloon, yrittäjille jopa konkursseja.
– Tällaisen kriisin seuraukset eivät rajoitu vain itse koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen, vaan tällä on valtavan suuret jälkivaikutukset.
Näitä jälkivaikutuksia pitäisi pystyä mahdollisimman paljon estämään, Arhinmäki sanoo.
– Esimerkiksi, että pienet yritykset eivät mene nurin sen vuoksi, että asiakkaat ovat kadonneet mutta vuokrat pitää maksaa täysimääräisenä.
Arhinmäki onkin nostanut esiin mahdollisuuden lainsäädännöllä alentaa yrittäjien vuokria ja estää liikehuoneistojen vuokrasopimusten irtisanominen tilapäisesti. Hän huomauttaa, että yrittäjille annettava tuki saattaa päätyä suoraan vuokranantajan kassaan.
– Se ei ole kohtuullista tässä tilanteessa.
Arhinmäki perääkin vuokranantajilta yhteiskuntavastuuta poikkeustilanteessa. Hän kohdistaa sanansa etenkin pääomasijoittajille ja insitutionaalisille sijoittajille, jotka omistavat esimerkiksi isoja kauppakeskuksia.
– Suurten vuokranantajien pitää ymmärtää se, että jos ne eivät toimi itse ja kanna yhteiskuntavastuutaan, kyllä eduskunnan ja hallituksen pitää tehdä se heidän puolestaan.
Selvää on, että kaikista tukipäätöksistä huolimatta isku talouteen tulee olemaan kova. Se tarkoittaa lomautusten ja irtisanomisten kasvua.
– Seuraavaksi työttömyyskassat ja Kela ruuhkautuvat aivan täysin. Nyt pitäisi purkaa myös tilapäisesti siihen liittyvää byrokratiaa.
Työttömyyskassat voisivat esimerkiksi poiketa väliaikaisesti vaatimuksesta käsitellä jokainen hakemus yksitellen ennen kuin työttömyyskorvausta voidaan alkaa maksaa.
– Kassan jäsenille katsottaisiin jokin keskimääräinen alan ansiopäiväraha, otettaisiin siitä pois 20 prosenttia ja laitettaisiin se maksuun. Jossain vaiheessa, kun kaikki hakemukset on ehditty yksilöllisesti käydä läpi, tasattaisiin se, mitä on jäänyt vajaaksi, Arhinmäki esittää.