The New York Timesin (NYT) mukaan koronavirus näyttäisi leviävän huonommin, kun ilman lämpötila on vähintään 18 astetta.
Väite voi tuntua yllättävältä, mutta sen pohjana on arvostetussa Massachusetts Institute of Technology -korkeakoulussa (MIT) tehty alustava analyysi.
Tutkimuksen mukaan suurin osa uuden koronaviruksen aiheuttamista tartunnoista on tapahtunut alueilla, joilla lämpötila on 3–17 celsiusasteen välillä.
Vaikka lämpötilalla olisikin vaikutusta, ei se poista aggressiivisten rajoitustoimien tarvetta.
Päiväntasaajan ilmaston maissa ja eteläisellä pallonpuoliskolla tartuntoja on ollut vähemmän. Alueilla, joilla vuorokauden keskilämpö on vähintään 18 astetta, on ollut vain 6 prosenttia tartunnoista.
Eroja USA:n sisällä
Yleisesti on ajateltu, että koronapandemia ei ole vielä ehtinyt samalla tavalla kehitysmaihin kuin Itä-Aasiaan ja Eurooppaan. On pelätty, että kehitysmaissa tilanteesta tulee vielä pahempi.
MIT:n alustavan analyysin mukaan lämpötilalla olisi ollut vaikutusta myös Yhdysvaltain sisällä. Uusi koronavirus on levinnyt hitaammin eteläisissä osavaltioissa kuten Arizonassa, Floridassa ja Texasissa. Keskimääräistä nopeammin epidemia on edennyt New Yorkin, Washingtonin osavaltiossa sekä vuoristoisessa Coloradossa. Kaliforniassa tilanne on ääripäiden välissä.
Koronavirus käyttäytyisi silloin samalla tavalla kuin influenssavirukset, jotka yleensä riehuvat pohjoisella pallonpuoliskolla marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana.
Myös neljä yleisintä vanhaa koronavirustyyppiä, jotka ovat jo pitkään aiheuttaneet nuhakuumetta, noudattavat samaa kaavaa.
MIT:n tutkijoiden mukaan myös sars-epidemia vuonna 2003 käyttäytyi samalla tavalla.
Koronaepidemian suhteen arvioita vaikeuttaa se, että korona puhkesi vuodenaikaan nähden aiempia epidemioita myöhemmin Kiinassa ja Etelä-Koreassa.
Tulokset vasta alustavia
Myös kaksi muuta tutkimusta viittaa NYT:n mukaan siihen, että ilman lämpötilalla on vaikutusta tilanteeseen.
Toinen näistä on Suomessa ja Espanjassa tehty tutkimus, jonka mukaan koronavirukselle erityisen otollista näyttäisi olevan kuiva pakkasilma, jossa lämpötila on –2:n ja –10:n asteen välillä.
Kiinassa tehty toinen tutkimus kertoo, että ennen aggressiivisten rajoitusten toteuttamista kosteammissa ja lämpimämmissä kaupungeissa tartunnat levisivät hitaammin kuin viileämmissä ja kuivemmissa.
Kaikki tutkimustulokset ovat kuitenkin vasta alustavia. Myös MIT:n tutkimusta johtanut Qasim Bukhari korostaa NYT:ssä, että sään lisäksi monet muutkin tekijät voivat vaikuttaa, kuten matkustusrajoitukset, sosiaalinen etäisyys sekä testien ja sairaalaresurssien saatavuus.
Rajoituksia tarvitaan
Bukhari varoittaa myös, että vaikka lämpötilalla olisikin vaikutusta, ei se poista aggressiivisten rajoitustoimien tarvetta. Korkeampi lämpötila saattaa heikentää koronaviruksen tartuttavuutta hengitysilmassa tai kosketuspinnoilla, mutta se voi silti pysyä tuntien ajan vaarallisena.
Eivätkä esimerkiksi influenssavirukset kokonaan katoa lämpimänä vuodenaikana, vaan ne palaavat seuraavalla viileällä kaudella takaisin.
Jotkut virukset kuten poliovirus käyttäytyvät päinvastoin. Ne leviävät nopeammin lämpimässä ilmanalassa.
NYT:n haastatteleman asiantuntijan Jarbar Barbosan mukaan vie vielä 4–6 viikkoa, ennen kuin saadaan varmempaa tietoa lämpötilan vaikutuksesta uuteen koronavirukseen. Joka tapauksessa paikallisia tartuntoja on tapahtunut myös lämpimissä maissa, mikä voisi viitata siihen, että uusi koronavirus kestää lämpimiä säitä paremmin kuin aikaisemmat hengitystietulehduksia aiheuttavat virukset.
Suomen osalta lämpötilan vaikutusta lienee erityisen vaikeata arvioida, koska täällä vuorokauden keskilämpötila pysyy vähintään 18 asteessa tavallisesti vain lyhyitä jaksoja kesäisin.