Sampsa Hannonen

Suomalaiset keikkapaikat ja artistit elävät tällä hetkellä poikkeuksellisen synkkää ajanjaksoa. Alalla työskentelevät toivovat yhteisöllistä vastuunkantoa, ettei ahdinko kasvaisi. Virtuaalikeikat ovat nyt vastaisku live-esitysten peruuntumisille.

Roihuvuorentieltä piilossa, Peukaloisen puiston vieressä majaileva Roihuvuoren Rio on pieni kahvila ja keikkapaikka. Kerrostalon kivijalassa toimiva sympaattinen pienyritys tarjoilee lounaan ja kahvin lisäksi myös sielun ruokaa.

Säännölliset live-esitykset loppuivat kuitenkin yllättäen koronapandemian myötä. Eikä tietoa uusista keikoista ole.

Sampsa Hannonen

Kahvilan kaiuttimista soi eloisa reggae, ja viereisessä pöydässä isä poikansa kanssa syö lounasta. Ovi käy alituiseen, ja asiakkaat noutavat ruoka-annoksiaan kotiin.

– Me ollaan nyt kotona pojan kanssa. Vaimo tekee etätöitä, ja minä katselen tämän pienen perään, kertoo eläköitynyt arkkitehti Jorma Mukala.

Sampsa Hannonen

Keskiviikkona voimaan tullut valmiuslaki ei ole ainakaan vielä näkynyt Roihuvuoren Rion kävijämäärissä. Ulos katetut penkit, ja mahdollisuus noutoruokaan pitävät yrittäjä Sanna Warsellin kiireisenä.

ILMOITUS

– Viime viikolla huomasin selkeän eron kävijämäärien laskussa. Pelästyin jo hetkellisesti, että kuinka käy, mutta onneksi ihmiset uskaltautuvat vielä ulos harkitusti, sanoo kahvilaa vuoden pitänyt yrittäjä.

Roihuvuoren Rio suunnittelee aloittavansa säännölliset kotiinkuljetukset

Kahvilaa pidetään poikkeuksellisesta ajanjaksosta huolimatta auki. Tasaisin väliajoin ovenkahvat, pöydät ja maksupääte desinfioidaan. Ihmisiä myös muistutetaan hygienian merkityksestä. Sisään pääsee enintään kahdeksan henkilöä kerrallaan.

Sampsa Hannonen

– Meillä on paljon vanhuksia asiakkaina. Nyt olemme aloittaneet kotiinkuljetukset juuri heille, ketkä eivät pääse poistumaan kodistaan, Warsell sanoo.

– Juuri lähetin viestin, ja kysyin haluaisiko yksi vakioasiakkaistamme herkkuja oven taakse, kun ei itse pääse paikalle. Osalle iäkkäistä asiakkaistamme tämä on päivän parhaita hetkiä, kun he pääsevät kahville. Nyt he ovat pahimmassa tapauksessa yksin kotona.

Isoimman loven kahvilan kassavirtaan tekee musiikkiesitysten äkillinen peruuntuminen. Peruttuja keikkoja on tähän mennessä kymmenen, mutta määrä todennäköisesti tulee vielä kasvamaan.

Marginaalimusiikin ja aloittelevien artistien keikkapaikkana tunnettu Rio on aloittanut virtuaalisten keikkojen suunnittelun.

Sampsa Hannonen

– Olen itsekin esiintyjä, tiedän millaista se on, jos ei pääse esiintymään. Artisteille, etenkin nuorille tämä on todella ikävää, eikä pelkästään vain taloudellisesti, Warsell pohtii.

Rap-artisti Jaakko Jalmari ei aio pelätä koronaa, riskiryhmästään huolimatta

Sampsa Hannonen

Soolouraansa aloitteleva rap-artisti Jaakko Jalmari ei liiemmin hymyile viruksen aiheuttamalle ahdingolle. Samoin kuin keikkapaikat, kärsivät myös artistit kovia valloillaan olevan pandemian takia.

Artisti harmittelee toisen soolokeikkansa peruuntumista. Tosin nyt aikaa jää muille projekteille.

– Toimeentulon kannalta tämä ei osunut niin pahaan saumaan, koska olen koulussa ja harjoittelussa, pohtii etänä Bassoradiolla työharjoitteluaan suorittava Jaakko Andersson.

Yläkerta-nimiseen rap-trioon kuuluva Jaakko kutsuu itseään onnekkaaksi, koska keikkoja ei ollut kalenterissa montaa peruttavaksi. Vähäisistä ansionmenetyksistä huolimatta hän jakaa huolen musiikkialan ahdingosta.

– On se rankkaa, kun luovat alat kyykkäävät, striimeillä ei valitettavasti artistit elä. Nyt pitäisi tukea tekijöitä mahdollisimman paljon ja kuluttajan miettiä tarvitseeko esimerkiksi koko lipun hintaa periä takaisin.

Sampsa Hannonen

Taloudellisen ahdingon lisäksi hän kuuluu itsekin riskiryhmään diabeteksen vuoksi. Pelolle hän ei kuitenkaan anna sijaa, mutta tiedostaa tilanteensa vakavuuden.

– En osaa pelätä virusta, tiedän sairauteni ja toimin sen mukaisesti.

Karanteeniklubi etsii uusia tapoja esittää musiikkia

Ystävän peruuntuneesta Euroopan kiertueesta alkunsa saanut Karanteeniklubi tarjoaa vaihtoehdon peruuntuneille live-tapahtumille. Facebookissa toimiva klubi on vastaisku koronan aiheuttamille tuhoille kulttuurialalla.

– Ensin kiellettiin 500 henkilön kokoontumiset, sitten ystäväni kiertue peruuntui ja ajattelin, että nyt pitää jotenkin saada hänelle yleisöä, kertoo Karanteeniklubin perustaja Kristian Schmidt.

Lähes 15 000 seuraajaa kerännyt Karanteeniklubi kerää virtuaaliset, ja koronavapaat keikat yhteen ilmoitustauluperiaatteella. Samalla myös sivustolla pohditaan uusia tapoja esittää kulttuuria, kun korona runtelee lähinnä pienyrittäjistä koostuvaa alaa.

– Pelkkää positiivista palautetta on tullut, ja ihmiset ovat tykänneet. Kulttuurin ja tietynlaisen epäkaupallisuuden merkitys kasvaa näinä aikoina. Ihmisten pitää pystyä vuorovaikuttamaan keskenään, Schmidt sanoo.

Karanteeniklubi haluaa olla myös jatkossa ihmisten käytössä. Schmitdt kertoo aloittaneensa toiminnan syrjäytymisen ehkäisemiseksi:

– Tämä voisi olla oiva apuväline syrjäytymisen ehkäisyssä. Jokaisen kuuluisi saada nauttia musiikista ja tapahtumista. Syrjäytyminen ei missään tapauksessa rajoitu vain koronaan. Etsimme kellon ympäri uusia tapoja jakaa tapahtumia. Haluamme tehdä tästä eristäytymisestä hieman siedettävämpää.

Sampsa Hannonen

Yhteisöllisyys näyttää kasvavan, vaikka ihmiset pysyttelevätkin sisätiloissa

Ihmisten halu auttaa ja tukea ahdingossa olevia yrityksiä sekä pieniä toimijoita on kasvussa. Tämän on huomannut myös Roihuvuoren Rio.

Erityisesti yhteinen huoli vanhuksista ja riskiryhmään kuuluvista on näkynyt kahvilan kävijöissä.

– Olen huomannut muutoksen Roihuvuoressa, vaikka paikkana tämä on sellainen missä yhteisöllisyys näkyy ilman koronaakin. Ihmiset auttavat paljon, ja tekevät hyväntekeväisyyttä, Sanna Warsell sanoo.

Etsimme kellon ympäri uusia tapoja jakaa tapahtumia.

Kun ihmisten elämä rajoittuu, yritykset joutuvat muuttamaan valikoimiaan ja keksimään uusia tapoja työskennellä. Ihmiskontakteja on vältettävä, mutta samanaikaisesti on tärkeää, että ihmiset pyritään kohtaamaan.

– Olemme alkaneet miettiä uutta valikoimaa, mikäli poikkeusolot jatkuvat pitkään. Yhtenä vaihtoehtona on tarjota ihan perinteistä ruokaa. Sellaista mitä lapsetkin tykkäävät syödä, Warsell sanoo.

– Tärkeintä on, että pystyn pitämään työntekijäni palkallisina. En ole vastuussa vain itsestäni tai omasta toimeentulostani. He ovat minua varten ja minä heitä.