EU ja Turkki solmivat pakolaissopimuksen tasan neljä vuotta sitten. Amnestyn mukaan epäinhimillinen sopimus on johtanut kriisiin Kreikan saarilla sekä Turkin ja Kreikan rajalla.
Kriisi ei ole yllätys – sen sijaan, että pakolaisia olisi autettu, heidän liikkumistaan on pyritty rajoittamaan ihmisoikeuksista riippumatta. EU:n täytyy sopia vastuunjaosta, jotta jokaisen turvaa hakevan ihmisoikeudet toteutuvat, vaativat Pakolaisneuvonta ry sekä Amnesty International.
Euroopan unioni ja Turkki tekivät sopimuksen pakolaisten pitämisestä Turkissa 18. maaliskuuta 2016. Turkki sitoutui estämään turvaa hakevien pääsyn Eurooppaan ja vastineeksi EU lupasi maksaa Turkille miljardeja euroja.
EU ei voi tukea Kreikan ihmisoikeussopimusten vastaista päätöstä.
Turkki noudatti sopimusta neljän vuoden ajan, kunnes maa ilmoitti kapasiteettinsa pakolaisten vastaanottamiseen olevan täynnä. Nyt Turkissa elää 3,7 miljoonaa pakolaista, joista valtaosa on syyrialaisia.
Kun Turkki päätti antaa alueellaan oleskelevien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten liikkua kohti Eurooppaa, Kreikka ilmoitti, ettei se ota uusia turvapaikkahakemuksia vastaan. Samalla viranomaiset estivät ihmisiä ylittämästä rajaa käyttämällä muun muassa kyynelkaasua pakolaisia vastaan.
EU ja sen jäsenvaltiot ovat ilmaisseet tukensa Kreikalle. Kreikan valtio ja EU ovat olleet kiinnostuneempia rajavalvonnasta kuin ihmishenkien suojelemisesta, katsovat Pakolaisneuvonta ja Amnesty.
Sopimus loukkaa ihmisoikeuksia
Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on järjestöjen mukaan seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina.
Sopimus perustuu käsitykseen siitä, että Turkki olisi turvapaikanhakijoille turvallinen kolmas maa. Tämä ei ole totta, toteavat Pakolaisneuvonta ja Amnesty.
Turkki esimerkiksi myöntää pakolaisaseman ainoastaan eurooppalaisille turvapaikanhakijoille, mikä jättää miljoonat syyrialaiset ilman viranomaisten tarjoamaa suojaa ja peruspalveluita.
Sopimus on järjestöjen mukaan myös kansainvälisen oikeuden vastainen. Jokaisella ihmisellä on kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuva oikeus hakea turvapaikkaa, eikä ketään saa palauttaa maahan, jossa häntä voi odottaa hengenvaara, kidutus tai muu vakava ihmisoikeusloukkaus tai josta hänet voitaisiin tällaiseen maahan palauttaa.
– Amnestyn tutkimuksen mukaan Turkki on palauttanut pakolaisia hengenvaarallisiin oloihin Syyriaan. Tästä huolimatta kreikkalaisviranomaiset ovat palauttaneet ihmisiä Turkkiin ilman heidän tilanteensa käsittelyä ja mahdollisen vainon vaaran selvittämistä, sanoo Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen tiedotteessa.
Yhteisvastuuta tarvitaan
Järjestöjen mielestä EU:ssa tulisi sopia yhteisesti vastuunjaosta ja uudelleensijoittamisesta ihmisten oikeuksien turvaamiseksi. EU ei voi tukea Kreikan ihmisoikeussopimusten vastaista päätöstä olla vastaamatta turvapaikanhakijoiden hätään rajoillaan.
EU:lla ja sen jäsenmailla on velvollisuus noudattaa ihmisoikeussopimuksia.
– Minkä arvoinen Euroopan ihmisoikeussopimus on, jos EU hyväksyy, etteivät sen jäsenmaat noudata sitä? Pakolaisneuvonta ry:n toiminnanjohtaja Pia Lindfors kysyy tiedotteessa.
– Nyt jo nähdään, miten Kreikan esimerkki on rohkaissut Suomessakin oppositiopuolueita ehdottamaan, että kyllähän mekin voisimme laittaa turvapaikkahakemusten vastaanottamisen katkolle poikkeustilanteessa. Tämä kehityssuunta on kestämätön, sanoo Lindfors.
Turkin syyttely ei riitä
Turkin syyttelyn sijaan EU:n tulee nyt tarkastella omaa toimintaansa, vaativat järjestöt. Unioni ei voi ulkoistaa vastuutaan turvapaikanhakijoista kolmansille maille ja vaatia Turkkia noudattamaan sopimusta, jonka perusteet eivät ole oikeudellisesti ja moraalisesti kestäviä. EU:n on pidettävä kiinni perusarvoistaan ja varmistettava, että ne näkyvät kaikissa muuttoliikettä koskevissa sopimuksissa.
Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, eikä turvaa ja suojelua hakevia ihmisiä voida käännyttää ilman turvapaikkaprosessin läpikäymistä. Kreikan päätös lykätä hakemusten käsittelyä on yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastainen, toteavat järjestöt.
Suomi on päättänyt ottaa vastaan 15 yksin tullutta alaikäistä, mikä on tärkeä päätös. Vielä merkittävämpää olisi löytää kestäviä ja inhimillisiä ratkaisuja EU:n tasolla. EU:lla on ollut runsaasti aikaa rakentaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.
EU:n on osoitettava solidaarisuutta ja jaettava vastuu turvapaikanhakijoiden sijoittamisista siten, ettei Kreikka jää yksin vastuuseen hakijoiden vastaanottamisesta. Turvapaikkajärjestelmän täytyy varmistaa, että turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet toteutuvat niin Kreikassa kuin muualla EU:ssa, sanovat Pakolaisneuvonta ja Amnesty.