Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna 1,5–4 prosenttia koronaviruspandemian sekä heikentyneen suhdanteen vuoksi, ennustaa Suomen Pankki.
Suomen vientikysynnän jyrkkä heikkeneminen painaa talouskasvun tänä vuonna selvästi miinukselle. Jos myös kotitalouksien kulutus vähenee olennaisesti ja tuotantoketjut katkeilevat kotimaassa pandemian seurauksena, taantuma voi syventyä entisestään.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ennakoi tiistaina BKT:n pudotukseksi 1–5 prosenttia.
Suomen Pankin mukaan taantumaan ajautuminen on selvää, mutta taantuman syvyyttä ei vielä ole mahdollista luotettavasti ennustaa. Se julkisti keskiviikkona kaksi tässä vaiheessa todennäköistä ennusteuraa.
Ensimmäisessä laskelmassa koronavirus leviää laajasti kaikille maailman päätalousalueille ja Suomen talous supistuu 1,5 prosentilla pääosin vientikysynnän jyrkän heikkenemisen takia. Pandemian vaikutuksia talouskasvuun saadaan kuitenkin rajattua.
Toisessa laskelmassa on oletettu lisäksi, että kotitalouksien kulutus vähenee olennaisesti ja kotimaisten yritysten tuotantoketjut katkeilevat myös laajojen kotimaisten rajoitustoimien seurauksena. Laskelman suuruusluokkaa on haettu Kiinan alkuvuoden kehitystä kuvaavista tilastotiedoista, sillä muita taloustilastoja, joissa koronaviruksen vaikutus näkyisi, ei juurikaan ole vielä saatavilla. Tässä laskelmassa Suomen talous supistuu kuluvana vuonna noin 4 prosentilla.
Nopeaa elpymistä odotetaan
Kun tilanne muuttuu nopeasti ja koronapandemia jatkaa leviämistään, heikomman skenaarion kaltainen kehitys näyttää yhä todennäköisemmältä.
Suomen talouden tämänvuotinen kasvu on jo muutenkin lähtökohdiltaan heikkoa. Kasvu hidastui viime vuonna ja viimeisellä neljänneksellä jopa supistui selvästi. Kuluvana vuonna Suomen talous vajoaa taantumaan koronaviruspandemian takia.
ETLAn tavoin Suomen Pankki olettaa pandemian vaikutuksen olevan väliaikainen ja Suomen talouden palaavan kasvu-uralle kuluvan vuoden loppupuolella. Verrattain nopean elpymisen edellytyksenä on, että talouden alkuvuoden äkkijarrutuksen aikana onnistutaan politiikkatoimin estämään yritysten konkurssit ja työttömyyden kasvu.
Elvytystä ja tukipaketteja
Euroopasta on tullut koronavirusepidemian keskus. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen mukaan kriisiin vastataan saman suuntaisin toimin eri maissa ja rahaa käytetään kymmeniä miljardeja euroja. Jäsenmaat ovat valmiit yhdessä elvytyksellä torjumaan eurooppalaisia yrityksiä kuristavaa kysyntälamaa.
Komissio on esittänyt EU:n valtiontukisääntöjen ja budjettisääntöjen tilapäistä höllentämistä, jotta jäsenmailla on riittävästi liikkumatilaa kansallisissa tukitoimissa.
Tuppuraisen mukaan koronaviruksen talousvaikutusten vaimentamiseksi on kansallisten elvytystoimien lisäksi käytettävä kaikkia mahdollisia EU-työkaluja.
Komissio esitti viime viikolla 37 miljardin euron korona-tukipakettia. Se koostuu EU-budjetin käyttämättömistä varoista, joita on jäljellä 8 miljardia euroa ja jotka voidaan vapauttaa käyttöön heti.
Lisäksi koronan vaikutusten hillitsemiseen ohjataan EU-budjetista 29 miljardia euroa ja liki saman verran vielä kohdentamatta olevista rakennerahastovaroista.
Koronan talousvaikutusten puskurina Euroopan investointipankille annetaan miljardin euron lisätakuut, jotta se voi lainoittaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Komissio arvioi, että pankki voi näin ohjata 8 miljardia euroa 100 000 eurooppalaiselle pk-yritykselle.
Euroopan keskuspankki tarjoaa muun muassa pankeille edullista lainaa koronaviruksesta kärsivien pk-yrityksen rahoittamiseksi.
”EU tai euroalue ei koronaviruksen vaikutuksista hajoa. Euron kriisikestävyyttä on viime vuosikymmen kriisin jälkeen huomattavasti vahvistettu”, kirjoittaa Tuppurainen.