Lehtikuva/Jim Watson

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei saa mahdollista koronarokotetta vain oman maansa käyttöön, vaikka kuinka haluaisi.

Koronarokotteita kehittävät parhaillaan useat lääkeyhtiöt. Niiden kehittäminen käynnistyi jo joulukuussa 2019 Kiinan ensimmäisten tartuntahavaintojen jälkeen.

Rokotteita suojataan patentein samoin kuin muitakin lääkeaineita. Patenttiteknisesti olisi siis mahdollista, että yksi yritys saisi yksinoikeuden rokotteeseen ja sitä kautta mahdollisuuden myöntää lisenssiä yksinoikeudella.

Immateriaalioikeuden asiantuntijayritys Kolsterin kemian tiimin vetäjä Krister Karlsson sanoo yhtiön tiedotteessa, että Donald Trumpin raportoitu halu saada rokote vain Yhdysvaltojen sisäiseen käyttöön näyttää kuitenkin mahdottomalta.

Käytön rajoittamisen sijaan suurempi ongelma tulee luultavasti olemaan riittävyyden varmistaminen.

Kuten KU:n nettisivuilla maanantaina kirjoitettiin, saksalaislehti Welt am Sonntagin mukaan Trumpin kiinnostus on kohdistunut saksalaisen CureVac-lääkeyhtiön kehitteillä olevaan rokotteeseen.

Rokotteille haetaan patentteja yleensä maailmanlaajuisesti.

ILMOITUS

– Vaikka patentti on pohjimmiltaan kielto-oikeus, se ei hidasta rokotteiden leviämistä. On utopistinen ajatus, että lääkeyritys tai rokotepatentin haltija kieltäisi muita hyödyntämästä valmista rokotetta mahdollisimman laajalti tai rajoittaisi itse tuotteen saatavuutta, Karlsson sanoo tiedotteessa.

Patentointi vie aikaa

Krister Karlsson listaa kuusi syytä, miksi mahdollisesti valmistuvan rokotteen käytön keskittäminen vain yhteen maahan on erittäin epätodennäköistä.

Ensimmäinen tekijä on lääkeyhtiöiden määrä. CureVac on saattanut päästä pitkälle koronarokotteen kehityksessä, mutta se ei ole ainoa rokotetta kehittävä toimija, eikä sillä ole yksinoikeutta tuotteeseen. Parhaillaan kymmenkunta eri yritystä kehittää rokotetta yhteistyössä.

Toiseksi vaikuttaa prosessin kesto. Patentoinnin kautta yksinoikeuden saaminen keksintöön on hidasta, sillä rokotteen on täytettävä samat patentoinnin kriteerit kuin muidenkin keksintöjen. Prosessi vie kuukausia.

Kolmanneksi tuotteen laajempi käyttö tarkoittaa kehittäjälle parempaa liiketoimintaa. Lääke- ja rokotekehittäjät myöntävät maksukykyisille tahoille lisenssejä tuotteisiinsa. Rokotekehitys on yritykselle kallis investointi, joten tuotteet halutaan mahdollisimman laajaan käyttöön ja siten hyödyttämään yritysten liiketoimintaa.

Pakkolupa kovin keino

Neljäntenä vaikuttaa pyrkimys väärennösten estämiseen. Patentin avulla luotettava tieto leviää nopeasti. Se estää tuoteväärennöksien levittämistä, mikä on äärimmäisen olennaista kaikessa lääke- ja rokotekehityksessä – ja myös Yhdysvaltain intresseissä, sanoo Karlsson.

Viides tekijä on yhteisöllisyys. Covid-19:n aiheuttava virus on seitsemäs koronatyyppinen virus. Virustyypistä on siis jo olemassa paljon lääketestien ja rokotteiden kehityksessä auttavaa tieteellistä tutkimusta. WHO ja muut terveysviranomaiset puhuvat tieteellisten julkaisujen ja kokeiden vapaan saatavuuden puolesta.

Vaikka useat lääkeyritykset kehittävät koronarokotetta samanaikaisesti, kilpailuasetelman sijaan tiedeyhteisö jakaa avoimesti keskenään koronatietoa. Salailun sijaan työssä korostuu yhteisöllisyys.

Kuudentena ja viimeisenä esiin tulee pakkolupa. Patenttilainsäädännössä on varauduttu tilanteeseen, jossa jokin yritys saa yksinoikeuden rokotteeseen eikä jaa tai lisensoi sitä tarpeeksi laajalti. Erittäin merkittävän yleisen edun niin vaatiessa tuomioistuin voi maakohtaisesti määrätä pakkolisenssin eli pakkoluvan.

Vaikka rokote olisi patentilla suojattu eikä patentinhaltija myöntäisi lisenssiä suojatun rokotteen valmistamiselle, tuomioistuimen päätöksellä voisi esimerkiksi saada luvan valmistaa koronarokotetta Suomessa.

Pakkolupaa on käytetty erityisesti lääkeaineiden kohdalla, ja esimerkiksi Intia on myöntänyt pakkolupia hiv-lääkkeiden valmistukseen.

Saatavuus isompi ongelma

Käytön rajoittamisen sijaan koronarokotteen globaalissa käyttöönotossa ongelma tulee luultavasti olemaan saatavuuden varmistaminen. Tarvitaan riittävästi luotettavia yrityksiä, joilla on resursseja valmistaa rokotteita ja lääketuotteita viranomaisten tiukkojen laatukriteerien mukaisesti.

– Etulyöntiasema on mailla, joilla on kapasiteettia itse valmistaa valtavat pandemian hillitsemiseen vaaditut tuotemäärät. Lääkkeiden ja rokotteiden mahdollinen puute johtuu enemmän resursseista kuin yksittäisen toimijan yksinoikeudesta tuotteeseen, Krister Karlsson sanoo.

Nopea leviäminen maailmanlaajuisesti erottaa koronaviruksen aiemmista epidemioista, kuten ebolasta, sarsista ja sikainfluenssasta.

– Koronavirus koskettaa voimakkaasti Eurooppaa ja länsimaita. Kiinnostus sen hillitsemiseen on suurempi kuin esimerkiksi pelkästään Afrikan ongelmana pidetyn ebolan kohdalla, Karlsson sanoo.

Vaikka rokotteen tarve on ilmeinen, ei tiettyjä vaiheita kehityksessä ja testauksessa voi oikaista.

– Sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian yhteydestä opimme, että maltti on valttia. Koronarokotteella on oltava samat määräykset ja kriteerit kuin millä tahansa muullakin rokotteella. Nopeutettua käsittelyä ei voi tehdä kontrollin ja turvallisuuden kustannuksella, Karlsson toteaa.

CureVac-yhtiö kiisti maanantai-iltana Welt am Sonntagin väitteet. ”CureVac ei ole saanut Yhdysvaltain hallinnolta tai siihen liittyviltä tahoilta tarjousta ennen 2. maaliskuuta pidettyä työryhmän tapaamista, sen aikana tai sen jälkeen”, yhtiö tviittasi.