Koronavirusepidemiaa hoidetaan Suomessa nyt tartuntatautilain nojalla. Jo se antaa viranomaisille laajat toimivaltuudet.
Mikä muuttuisi, jos käyttöön otettaisiin valmiuslaki? Kaikki eduskuntapuolueet ovat samaa mieltä siitä, että kriisin pahentuessa valmiuslakiin tartutaan, mutta erimielisyyttä on ajankohdasta. Perussuomalaiset on yksin vaatinut valmiuslakia heti voimaan.
Voimassa oleva tartuntatautilaki antaa viranomaisille mahdollisuuden päättää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä.
Suuria yleisö- ja muita tapahtumia on torstaina ja perjantaina peruutettu todennäköisesti jo sadoittain. Ohjeen tähän antoi sosiaali- ja terveysministeriö, aluehallintovirastot tekevät varsinaiset päätökset.
Koronavirus määriteltiin valtioneuvoston asetuksella yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi kuukausi sitten 14. helmikuuta.
Tartuntatautilaki mahdollistaa myös ihmisten ja tavaroiden karanteenin, ihmisten eristämisen sairaalaan sekä potilaan ulkopuolisten henkilöiden tapaamisoikeuden rajoittamisen.
Valmiuslaki tarkoittaisi kriisiä
Valmiuslaki mahdollistaisi tätä järeämmät keinot. Silloin olisi koko yhteiskuntaa koskeva kriisitilanne.
Valmiuslaki antaisi mahdollisuuden kieltää oikeuden oleskella ja liikkua tietyllä paikkakunnalla sekä liikkumisrajoitukset ja puuttumisen joukkoliikenteeseen.
Terveydenhuollossa voitaisiin luopua määräaikojen noudattamisesta kiireettömän hoidon järjestämisessä, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon turvaamiseksi.
Työaikaa voitaisiin pidentää terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa. Jokainen 18–67-vuotias terveydenhuoltoalan koulutusta saanut Suomessa asuva voidaan määrätä tekemään välttämätöntä työtä terveydenhuollossa, jos valmiuslakiin mennään.
Ei sovellettu kertaakaan
Valmiuslaki on vuodelta 2012. Sen poikkeustilasääntelyä ei ole vielä koskaan jouduttu soveltamaan, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi torstaina, että valmiuslain käyttöönotosta ei ole suosituksia terveydenhuollon viranomaisilta. Jos tulee tarve toimia, siihen pystytään hyvin nopeasti.
Valmiuslaista päättäisi valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Se toteaisi, että maassa vallitsee poikkeusolot ja valmiuslaki voitaisiin ottaa käyttöön vaarallisen tartuntataudin torjumiseksi enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Valtioneuvosto voi erityisestä ja välttämättömästä syystä päättää, että asetusta aletaan soveltaa välittömästi. Silloinkin asia vietäisiin eduskunnan hyväksyttäväksi.
”Ei juosta otsikoiden perässä”
Sanna Marin sanoi, että ei pidä lähteä kevyin perustein valmiuslain käyttöön, rajoittamaan ihmisten liikkumista eikä sulkea kouluja ja päiväkoteja.
– Tällä on myös vaikutus yhteiskuntaan, ja meidän päättäjinä ja poliitikkoina pitää tehdä kokonaisarvio ja kokonaisharkinta, joka pohjautuu faktoihin ja asiantuntijoiden näkemyksiin, ja yhdessä käydä se keskustelu – ei juosta lehtiotsikoiden perässä eikä juosta minkään muunkaan yksittäisen tiedon perässä vaan tehdä tämä kokonaisharkinta huolellisesti yhdessä keskustellen. Sitä me nyt teemme.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan Suomella on varautumissuunnitelma ja myöskin pandemiasuunnitelma. Sikainfluenssasta otettiin opiksi.
– Me olemme myöskin Suomessa varautuneet äärimmäisen hyvin tähän tilanteeseen juuri siitä syystä, että meillä on sikainfluenssan jälkeen se jälkityö tehty erinomaisesti. Meillä on esimerkiksi näitä hoitotarvikkeita, suojautumisvarusteita hoitohenkilökunnalle varastossa tällä hetkellä runsaasti, ja samoin meillä on lääkkeiden osalta nämä velvoitevarastot, joita ei muissa Euroopan maissa ole, ja se on minusta äärimmäisen tärkeää.