Lehtikuva/Markku Ulander

Perussuomalaisetkin uskoo itse itsensä rahoittaviin veronkevennyksiin ja dynaamisiin vaikutuksiin.

Veronkevennykset maksavat itse itsensä dynaamisten vaikutusten kautta. Tämä on perinteinen kokoomuslainen mantra, mutta nyt se kelpaa perussuomalaisillekin.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi keskiviikkona politiikan toimittajien tilaisuudessa vasemmistolaisen politiikan johtavan ”helposti sellaiseen kierteeseen, että rahoitetaan äänestäjille luvattuja julkisia palveluja ja menolisäyksiä verottamalla yhä ankarammin tuottavaa työtä ja yrittämistä. Se vähentää tuottavan tuon ja yrittämisen määrää”.

Halla-ahon resepti on keventää työn ja yritysten verottamista.

– Luottaa siihen, että sillä on dynaamisia vaikutuksia ja että se luo meille uutta työtä. Tällöin veropohja laajenee ja verotettavaa rahaa tarvitaan vähemmän, koska ei tarvitse lääkitä työttömyyden kustannuksia.

Tilastokeskuksen maanantaina julkaisemissa vuoden 2018 verotiedoissa ei näy yhtä ankarampaa työn verottamista, päinvastoin.

ILMOITUS

Tilastokeskuksen mukaan välittömät verot ovat kasvaneet vuodesta 1993 vuoteen 2018 reaalisesti 44 prosenttia. Suurin osa tästä on kunnallisveron määrän kasvua.

Ansiotuloveroa maksettiin vuonna 2018 reaalisesti 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1993. Sen osuus veroista pieneni tänä aikana 31 prosentista 18 prosenttiin.

Veropotti 30 miljardia, ansiotuloja 5,5 miljardia

Usein vertaillaan, että pieni suurituloisimpien joukko maksaa valtaosan veroista. Silloin puhutaan juuri tuloverotuksesta, joka on pieni osa koko veropotista. Vuonna 2018 tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja 30,7 miljardia euroa. Siitä kunnallisveroa oli 19 miljardia, valtion ansiotuloveroa 5,5 miljardia, pääomatuloveroa 3 miljardia ja yleisradioveroa 492 miljoonaa euroa.

Kulutukseen kohdistuvia arvonlisäveroja maksetaan Suomessa melkein yhtä paljon kuin kunnallisveroja, noin 17 miljardia euroa. Siitä yli puolet on kotitalouksien maksamaa. Pienituloisimmat maksavat niitä eniten, mikä heikentää kokonaisveroasteen progressiota. Vuonna 2016 pienituloisimmilla arvonlisäveron osuus tuloista on 12 prosenttia, suurituloisimmilla 5 prosenttia.

Edellisen kerran vastaavaa keskustelua käytiin vuonna 2017, kun Sipilän hallituksessa keskusta ja kokoomus olivat eri mieltä verotuksen keventämisestä juuri vuonna 2018. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijat kommentoivat silloista keskustelua niin, että ansiotulojen ylin rajaveroprosentti ei ole Suomessa niin korkea, että sitä laskemalla saataisiin lisää verotuloja.

”Eli ylimmän tuloveroprosentin alentaminen ei `rahoita itse itseään`. Tästä näkökulmasta ylintä rajaveroprosenttia ei ole välttämätöntä laskea”, tutkijat totesivat.

Toinen silloisista VATTin tutkijoista, Tampereen yliopiston julkistalouden professori Kaisa Kotakorpi sanoo Helsingin Sanomissa , että hänelle on ”iso mysteeri, miten julkisen sektorin rahoitusasemaa voitaisiin parantaa laskemalla verotusta eli käytännössä heikentämällä rahoituspohjaa”.

– Dynaamisista vaikutuksista saatu evidenssi osoittaa siihen suuntaan, etteivät veronkevennyksen maksa itseään takaisin.