Lehtikuva/Hanna Matikainen

Alipalkkauksen kiinnijäämisriski on pieni ja rikosseuraamukset olemattomat. Vasemmistoliitto on tehnyt aloitteita kriminalisoinnista.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Saramo on tehnyt kirjallisen kysymyksen ihmiskaupan uhrien auttamisesta ja alipalkkauksen kriminalisoinnista. Saramon huolen herätti nepalilaisten ravintoloiden ympärille keskittynyt ihmiskauppavyyhti.

– Järkyttävään ihmisten hyväksikäyttöön täytyy puuttua välittömästi kaikin käytettävissä olevin keinoin, ja ihmisoikeuksia polkevat työnantajat on pantava vastuuseen teoistaan, Saramo sanoo.

Helsingin sanomien tietoonsa hankkimissa lukuisissa tapauksissa työperäinen hyväksikäyttö on edennyt niin, että uhrit on houkuteltu ulkomailta Suomeen töihin katteettomilla lupauksilla ja heiltä on vaadittu työllistymisen vastineeksi huomattava maksu. Tämän johdosta uhri on velkaantunut työnantajalle ja pakotettu työskentelemään alipalkattuna ja laittoman pitkiä päiviä lomitta ja myös sairaana.

– Työperäisen hyväksikäytön uhrien kynnys ottaa yhteyttä viranomaisiin on erittäin korkea, sillä Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä suojaa työssä olevaa ihmiskaupan uhria. Myös ravintolatoimintaan kohdistuva viranomaisvalvonta on tällä hetkellä ilmeisen puutteellista, Saramo sanoo.

Hallitus on tekemässä tällä vaalikaudella muutoksia ulkomaalaislakiin sekä tarkastelemassa ihmiskaupan uhrien kannalta merkittävää perheenyhdistämisen toimeentuloedellytystä. Poliisiin ollaan perustamassa ihmiskauppaan erikoistunut ryhmä. Saramo kuitenkin muistuttaa, että ihmiskauppaan voi puuttua myös rikoslakia korjaamalla.

ILMOITUS

Vasemmistoliiton Jari Myllykoski on tehnyt vuosina 2016 ja 2020 lakialoitteet alipalkkauksen tekemiseksi rangaistavaksi rikoslaissa. Saramon mukaan tällä hetkellä alipalkkauksen kiinnijäämisriski on pieni ja rikosseuraamukset olemattomat. Tämä mahdollistaa erityisesti Suomen järjestelmää tuntemattomien ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön ja ihmiskaupan.

Saramo kysyy, aikooko hallitus edistää alipalkkauksen kriminalisointia ja millä aikataululla.

Toinen kysymys kuuluu, mihin välittömiin toimiin hallitus ryhtyy tälläkin hetkellä työperäisestä hyväksikäytöstä kärsivien ravintolatyöntekijöiden auttamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi.

Haatainen: Hyväksikäyttöön puututaan

Työministeri Tuula Haatainen lupasi maanantaina, että ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöön puututaan.

”Yksi esillä ollut vaihtoehto on ollut työperäistä maahanmuuttoa käyttävien yritysten akkreditointijärjestelmä”, Haatainen kirjoitti blogissaan.

”Kyseisessä mallissa luotettavat ja vakaat työnantajat saisivat hoidettua rekrytointinsa nopeammin. Samassa yhteydessä olisi hyvä myös pohtia kiristyksiä niille työnantajille, joiden rekrytoinneissa on ilmennyt ongelmia. Valvontaa on tehostettava ja sanktioita tarpeen mukaan lisättävä.”

Haataisen mukaan TE-toimistot voivat jo nykylainsäädännön nojalla pidättäytyä myöntämästä uusia työlupapäätöksiä niille työnantajille, jotka ovat laiminlyöneet velvoitteitaan. Koska lain soveltamisessa on epäselvyyttä, Haatainen on pyytänyt ministeriön maahanmuuttoyksikköä valmistelemaan TE-toimistoille ohjeen pidättäytymispäätösten tekemiseen.

Ohjeen myöhempi soveltaminen tulee Haataisen mukaan osoittamaan sen, onko tarvetta myös lainsäädäntömuutoksille.