Lehtikuva/Martti Kainulainen

Tuloerot kasvoivat vuonna 2018. Euroissa ero oli kuusinkertainen pieni- ja suurituloisimman kymmenyksen välillä.

Vuosi 2018 oli viimeinen täysi vuosi Juha Sipilän hallituksen aikaa. Tilastokeskuksen tiistaina julkistama tulonjakotilasto vahvistaa, että edellinen hallitus suosi suurituloisia. Kaikkien ryhmien reaalitulot kasvoivat, mutta selvästi eniten kaikkien suurituloisimpien.

Vuonna 2018 väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 3,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Keskituloisten tulot kasvoivat 1,5 prosenttia ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulot tasan yhden prosentin.

Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin sai vuonna 2018 arvon 28,1, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi ja suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2010.

Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut noin 5,9 prosenttiyksikköä. Tästä suuri osa on seurausta tuloerojen nopeasta kasvusta 1990-luvun lopulla. Gini-kerroin on sitä suurempi, mitä suuremmat tuloerot ovat.

Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja. Kun katsotaan euromääräisiä absoluuttisia tuloeroja, niin vuonna 2018 pienituloisimman kymmenyksen tulojen keskiarvo oli noin 11 060 euroa henkeä kohti vuodessa ja suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo noin 69 110 euroa. Ero oli noin kuusinkertainen. Jokaisessa tulokymmenyksessä on noin 540 000 henkilöä.

ILMOITUS

Euroissa pienituloisimman kymmenyksen tulojen keskiarvo kasvoi noin 110 euroa ja suurituloisimman kymmenyksen 2 300 euroa edellisvuodesta.

Pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen keskiarvo on noussut noin 29 prosenttia ja suurituloisimman kymmenyksen noin 88 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2018. Koko asuntoväestön reaalitulot ovat kasvaneet noin 56 prosenttia.

Perusturvan tasokorotus vaikuttaa vieläkin

Kun väestö jaetaan vielä pienempiin ryhmiin ja katsotaan tulojakauman ääripäitä, niin erot kasvavat entisestään. Kaikkein pienituloisimpaan viiteen prosenttiin kuuluvien tulotaso kasvoi 1,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suurituloisimman prosentin tulotaso kasvoi samaan aikaan noin 7,3 prosenttia.

Perusturvan varassa elävien määrä väheni hieman vuonna 2018. Suomalaisista 4,5 prosenttia eli noin 243 000 henkilöä asui asuntokunnassa, jossa perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista. Näitä kokonaan perusturvan varassa olevia henkilöitä oli noin 6 000 vähemmän kuin kahtena edeltävänä vuotena.

Puolella kokonaan perusturvan varassa olleista suurin tulolähde oli peruspäiväraha tai työmarkkinatuki vuonna 2018.

Kokonaan perusturvan varassa olevien suhteellinen tulotaso on noussut muuta väestöä paremmin vuonna 2012 perusturvaetuuksiin tehdyn tasokorotuksen ja muun väestön vain heikon tulotason nousun takia. Uusi tasokorotus perusturvaetuuksiin tuli voimaan tämän vuoden alussa.

Köyhyysriski kaksinkertaistunut

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisi maanantaina kolmen kansantaloustutkijan – Marja Riihelän, Matti Tuomalan ja Arttu Kauhasentutkimusartikkelin , jonka mukaan pitkittyneesti köyhyysrajan alapuolella olevien osuus väestöstä kaksinkertaistui ajanjaksojen 1995–2004 ja 2005–2014 välissä.

Eriarvoisuus kasvaa myös köyhien välillä, sillä toisilla se on lyhytaikaista ja toisilla pitkittyy krooniseksi ilmiöksi. Pitkittynyt köyhyys tarkoittaa tutkimuksessa sitä, että henkilö on ollut köyhyysrajan alapuolella koko kymmenvuotisen tarkastelujakson ajan. Ajanjaksolla 1995–2004 pitkittynyt köyhyys koski 1,2 prosenttia väestöstä. Ajanjaksoon 2005–2014 mennessä luku on yli kaksinkertaistunut 2,6 prosenttiin.

Köyhien määrä kasvoi 51 000:sta noin 116 000 henkilöön.

VATT:n erikoistutkijan Marja Riihelän mukaan köyhyys on keston mielessä syventynyt.

– Köyhyyden vähentäminen on yhä hankalampaa, kun se muuttuu krooniseksi.

Suhteellinen köyhyys kasvoi Suomessa trendinomaisesti 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007 asti. Sen jälkeen köyhyysasteet ovat jääneet vuoden 2007 tasolle tai hieman pienentyneet tulokäsitteestä riippuen.