Jarmo Lintunen

Opetan vapaaehtoisena maahanmuuttajanaisille suomen kieltä. Ryhmään tuli uusi oppija, joka oli käynyt monen kuukauden mittaisen kotoutumiskoulutuksen. Siihen sisältyi suomen opetus. Silti hän ei kyennyt lainkaan puhumaan suomea, ei vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin. Sellaista ei isossa ryhmässä ollut harjoiteltu.

Tuli toinenkin ”kotokoulutettu”. Hän kysyi heti: ”Onko partitiivi?” Mutta hän ei ymmärtänyt, että äiti ja äidin ovat saman sanan muotoja. Vastaavia esimerkkejä löytyisi lisää.

Kun koulutusta ruvettiin kilpailuttamaan niin, että tärkein kriteeri on hinta (esim. 80% hinta, 20% laatu), apajille ovat tulleet monenlaiset yrittäjät, joiden koulutuskokemus saattaa olla vähäinen, kun taustoja katsotaan.

Kukaan ei tunnu välittävän siitä, kuinka paljon tapahtuu näennäiskoulutusta.

Aina ei kilpailutuksessakaan liene toimittu oikein. Alan oppilaitos, jolla oli pitkä kokemus maahanmuuttajien koulutuksesta, jätti tarjouksensa. Eräs osallistujafirma muuttikin tarjoustaan niin, että se alitti edellisen tarjouksen – ja voitti kisan. Sillä ei kuitenkaan ollut riittävästi opettajia, mutta kun oppilaitoksesta vähenivät opiskelijat, sieltä irtisanottuja opettajia siirtyi voittajalle määräaikaisiksi työntekijöiksi, alipalkoillakin.

Hyviä kouluttajia toki on, mutta kukaan ei tunnu tietävän eikä välittävän siitä, kuinka paljon tapahtuu näennäiskoulutusta. Jos koulutettavia on tuhansia ja kouluttajia runsaat sata, minkä kokoisissa ryhmissä opetusta annetaan? Kuinka pystytään tukemaan erilaisista taustoista tulevia, esimerkiksi täysin luku- ja kirjoitustaidottomia?

Kysyin opetushallituksesta koulutuksen kriteereistä ja tuloksista. Selvityksiä on, mutta kokonaiskuvaa on vaikea saada, koska valvontaa ei ole. Viralliset osallistujamäärät tiedetään rahoituksen perusteeksi. Tuloksia ei kontrolloida.

Siksi on erittäin hyvä, että Pia Lohikoski on nostanut eduskunnassa kissan pöydälle (KU 24.2.). Naukukoon se niin lujaa, että tuloksia tulee ja verorahamme tulevat käytetyiksi sekä maahanmuuttajien että yhteiskunnan todelliseksi hyödyksi!

Marjatta Vasara
Helsinki