Anna-Mari Kähärä
Säveltäjä, pianisti, laulaja, tuottaja.
Säveltänyt paljon teatteri- ja elokuvamusiikkia.
Tehnyt pitkään yhteistyötä kuorojen ja mm. Susanna Haaviston, Maria Ylipään ja Pekka Kuusiston kanssa. Säveltänyt ja levyttänyt kokonaisuuksia mm. Anna-Leena Härkösen, Arto Mellerin ja Eeva-Liisa Mannerin tekstejä.
Yhtyeitä mm. Anna-Mari Kähärä Orchestra, Zetaboo, How Many Sisters.
Ensimmäinen Jazz-liiton Yrjö-palkinnon saanut naismuusikko. Taiteen Suomi-palkinto 2002.
Kansallisteatteriin sävelletyn lastenmusikaali Tippukivitapauksen musiikista tehty levytys palkittiin Emmalla ja valittiin Vuoden lastenlevyksi 2018.
Kähärän kuoromusiikkia sisältävä Philomelan levy Samsara valittiin vuoden kuorolevyksi 2018.
Anna-Mari Kähärä tiedostaa vuorenvarmasti missä hänen juurensa ovat. Hän ponnistaa Keski-Suomesta, Keiteleen kirkkaista vesistä.
– Keski-Suomen kotiseutulaulun männikkömetsät ja rantojen raidat, se luonto ja koko ympäristö, jossa olen lapsuuteni viettänyt on vaikuttanut minuun tosi paljon, taiteilijana ja ihmisenä.
Kähärä ei ole koskaan pysynyt missään lestissä, vaan on aina rönsyillyt moneen suuntaan. Jo Keiteleen rannalla kasvaessaan hän harrasti monipuolisesti sekä musiikkia että urheilua.
– Luovuuteni lonkerot ulottuvat moneen suuntaan. Ja minusta on kiva opetella asioita.
Kotona musisoitiin yhdessä. Äiti oli opettaja ja isä yksityisyrittäjä.
– Isälle ei ollut myöskään mitään lokeroita. Hän ajoi kilpaa moottoripyörillä ja osasi käyttää erilaisia koneita, korjasi ompelukoneella aina mun farkut. Häneltä sain tasa-arvoisen mallin siitä, että mitä tahansa voi tehdä.
Punnittuaan pitkään musiikki- ja urheilulukion välillä, Kähärä suuntasi Viitasaarelta Kuopion musiikkilukioon. Siellä sai alkunsa Kähärän luotsaama kolmen naisen lauluyhtye How Many Sisters, jonka taival jatkui yli 30 vuotta.
Lohdulliset runot
Anna-Mari Kähärä tunnetaan värikkäänä ja hauskana esiintyjänä. Iloinen vitsailija on muusikon yksi puoli, toinen vakavoituu runojen äärellä.
Runot ovat säveltäjä Kähärälle tärkeä inspiraation lähde, kuin tiivistyneitä ajatuksia.
– Runoista on karsittu kaikki turha pois ja kaikkein olennaisimmat sanat ovat jääneet jäljellä. Se tuntuu jotenkin lohdulliselta.
Hän lainaa Eeva-Liisa Manneria, yhtä lempirunoilijaansa: ”Runo on kaiku joka kuullaan, kun elämä on mykkää.”
– Jokainen lukija lukee rivien välit eri tavalla. Minä koetan säveltää ne välit.
Kähärä uskoo intuitioon, myös säveltäessään.
– En ajattele runon nähdessäni, että minäpä teen tästä jazzia tai kansanmusaa. Teksti ohjaa säveltämistyötä. Haluan olla palvelija runolle, ja sävelen kohtaavan tekstin mahdollisimman luonnollisesti, pakottamatta sitä ennalta mihinkään muottiin.
Runoilijoihin, joiden tekstejä säveltää paljon, syntyy Kähärän mukaan läheinen, rakkaudellinen suhde.
– Se on kunnioitusta ja lämpöä. Kuin oikeasti tuntisin heidät.
Anna-Mari Kähärän taiteellinen tuotteliaisuus ei rajoitu musiikkiin, hän myös kirjoittaa ja maalaa.
– Nuorempana minua koetettiin laittaa ruotuun, saada keskittymään johonkin. Myöhemmin olen ymmärtänyt että nämä kaikki yhdessä tekevät minusta taiteilijana sen mikä olen.
Kiintiöt ovat hyvä väline
Kähärä on työskennellyt monella varsin miehisellä musiikin linnakkeella, kuten tuottajana ja elokuvasäveltäjänä.
– Yhtä lukuun ottamatta minua ovat pyytäneet säveltämään elokuviinsa nimenomaan naisohjaajat. Miesohjaajatkin voisivat rohkaistua tässä.
Tasa-arvon edistämisessä Kähärä uskoo tilastoimiseen ja taulukoihin.
– Niitä vastaan ei voi väittää.
– Ei minua haittaisi olla kiintiönainen, jos sillä tavalla pääsen vaikuttamaan tasa-arvoasioihin.Kiintiöthän ovat sitä varten, ettei niitä kohta enää tarvittaisi.
Kähärä kiittää, kuinka häntä on siunattu hyvin feministisillä mieskollegoilla.
– 90-luvulla minut otettiin usein ensimmäisenä naisena ilolla vastaan.
Iloinen vitsailija on muusikon yksi puoli, toinen vakavoituu runojen äärellä.
Musiikkialan tasa-arvokehitys on Kähärän mielestä kuitenkin ottanut välillä takapakkia. Sen näkee vaikkapa siinä kuinka minimaalisen vähän jazz-festivaalien esiintyjiksi valitaan naisia, vaikka naismuusikoita kyllä olisi.
– Festivaalijohtajat ovat pääasiassa vielä miehiä, silläkin lienee vaikutusta.
Varsinkin valtioapua saavat elokuvat ja festivaalit voisi Kähärän mielestä velvoittaa palkkamaan tekijöiksi ja esiintyjiksi kaikkia sukupuolia.
Paljon on kiinni koulutuksesta. Naisia tulisi kannustaa esimerkiksi kapellimestarioppiin samalla tavoin kuin miehiä.
Uhkarohkelikon päätös
Vaikka Anna-Mari Kähärä on tehnyt urallaan jo aivan valtavasti, on hänellä vielä monta haavetta toteuttamatta, monta ihanaa runoa säveltämättä. Siksi hän on viime vuosina tietoisesti suunnannut tekemistään kohti kolmea asiaa: säveltäminen, levyttäminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen erityisesti musiikkialalla.
Haaveiden toteuttamiseen liittyi myös uhkarohkea päätös vuokrata naistenpäiväksi Musiikkitalon suuri konserttisali omaa sävellyskonserttia varten.
– Yritän myös olla jollain tavalla esimerkkinä nuorille naissäveltäjille ja naistuottajille. En tarkoita että olisin ainut. Mutta ehkä se, että joku ensimmäisenä vaikkapa varaa Musiikkitalon juhliakseen naistaiteilijoita, rohkaisee jotain muutakin tekemään vastaavaa.
– Yksi syy konserttiin on se, että haluan juhlia suomalaisia suurnaisia kuten Aila Meriluotoa, Eeva-Liisa Manneria, Minna Canthia ja L. Onervaa.
– Sinä päivänä muistamme millaisia hienoja naistaiteilijoita meillä on ollut ja juhlimme niitä, joita meillä on nyt.
Konsertissa kuullaan muun muassa Minna Canthin kirjeisiin sävelletty teos Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä 80 naiselle.
Ääni on naisten! Naistenpäivän juhlakonsertti Musiikkitalossa 8.3.2020. Anna-Mari Kähärän sävellyskonsertissa esiintyvät mm. Maria Ylipää, naiskuorot KYN ja Philomela sekä Katja Lundén Company.
Anna-Mari Kähärä
Säveltäjä, pianisti, laulaja, tuottaja.
Säveltänyt paljon teatteri- ja elokuvamusiikkia.
Tehnyt pitkään yhteistyötä kuorojen ja mm. Susanna Haaviston, Maria Ylipään ja Pekka Kuusiston kanssa. Säveltänyt ja levyttänyt kokonaisuuksia mm. Anna-Leena Härkösen, Arto Mellerin ja Eeva-Liisa Mannerin tekstejä.
Yhtyeitä mm. Anna-Mari Kähärä Orchestra, Zetaboo, How Many Sisters.
Ensimmäinen Jazz-liiton Yrjö-palkinnon saanut naismuusikko. Taiteen Suomi-palkinto 2002.
Kansallisteatteriin sävelletyn lastenmusikaali Tippukivitapauksen musiikista tehty levytys palkittiin Emmalla ja valittiin Vuoden lastenlevyksi 2018.
Kähärän kuoromusiikkia sisältävä Philomelan levy Samsara valittiin vuoden kuorolevyksi 2018.