Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on nyt vapaaehtoista. Suomi etenee asiassa etujoukoissa.

Euroopan komissio julkaisi alkuviikolla laajan selvityksen EU:n laajuisesta yritysvastuulaista.

– Selvityksen tulos on yksiselitteinen: ihmisoikeuksia koskevalle yritysvastuulaille on Euroopassa vahva tuki myös yrityksiltä itseltään. Yritysvastuulakia tarvitaan tasaisen pelikentän ja yritystoiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusloukkausten uhrien oikeussuojan edistämiseksi, sanoi Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.

Komission selvitykseen osallistui yli 300 yritystä. Lisäksi noin 300 elinkeinoelämän etujärjestöä, kansalaisjärjestöä, ammattiliittoa, oikeusoppinutta ja viranomaistahoa vastasi kyselyyn.

Lähes kaikki vastaajista kannattavat sitovaa yritysvastuusääntelyä, joka kattaisi kaikki kansainvälisissä ihmisoikeusstandardeissa määritellyt ihmisoikeudet ja koskisi laajasti eri kokoisia yrityksiä toimialasta riippumatta. Vastaajat olivat laajasti sitä mieltä, että yritysvastuulaki lisäisi eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen niiden toimitusketjuissa.

Tällä hetkellä ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yrityksille vapaaehtoista. Selvityksen mukaan yrityksistä vain kolmannes huolehtii niiden ihmisoikeusvaikutuksista kattavasti ja kolmannes noudattaa osittaista huolellisuutta esimerkiksi työterveyden ja -turvallisuuden tai syrjimättömyyden osalta. Kansallisella tasolla tehtyjen aiempien selvitysten tulokset ovat olleet samansuuntaisia.

ILMOITUS

Selvitystä odotetaan toukokuussa

Yritysvastuulaista on Suomessa puhuttu vuosia, mutta se ei edennyt viime hallituskaudella. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sitoutunut kansalliseen yritysvastuulakiin ja myös EU-tason sääntelyn edistämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt oikeudellisen selvityksen kansallisesta yritysvastuulaista. Sen odotetaan valmistuvan toukokuussa.

Vuosi sitten toukokuussa yli 140 yritystä ja järjestöä kiritti hallitusneuvotteluja ykkösketjuun-kampanjalla. Nykyisin Suomen laki mahdollistaa kilpailuedun saamisen ihmisoikeuksia polkemalla. Esimerkiksi tuntemattomista oloista, lapsi- tai pakkotyöllä tuotettuja raaka-aineita voi usein ostaa nopeammin ja halvemmalla.

Suomen lisäksi kymmenessä EU:n jäsenmaassa on lainsäädäntöhankkeita tai kampanjoita yritysvastuulain saamiseksi.

”Esimerkkiä koko EU:lle”

STTK:n yhteiskuntasuhteista vastaava päällikkö Elena Gorschkow kehottaa Suomea säätämään oman yritysvastuulain eikä jäädä odottamaan EU-tasoista sääntelyä. Jäsenmaissa tehtävä lainsäädäntötyö on parhaimmillaan riman asettamista myös EU-tasolle, hän kirjoittaa STTK:n blogissa.

”Suomi voi halutessaan näyttää esimerkkiä koko EU:lle onnistuneesta yritysvastuulaista, jossa kuullaan kaikkia toimijoita, parannetaan suomalaisten yritysten vastuullisuutta ja reilua kilpailua ilman liiallista byrokratiaa sekä ennen kaikkea varmistetaan, että emme toimi riistäjinä ihmisoikeuksissa tai ympäristönsuojelussa EU:n ulkopuolisissakaan maissa.”