Valtioneuvosto vahvisti torstaina hallitusryhmien viikko sitten tekemän linjauksen haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden auttamisesta. Suomi ottaa vastaan ensisijaisesti ilman huoltajaa olevia alaikäisiä sekä yksinhuoltajaperheitä, joilla on todennäköisesti perusteet saada kansainvälistä suojelua ja jotka tulevat erityisen heikon turvallisuustilanteen maista, kuten Syyriasta ja Afganistanista.
Turvapaikanhakijoita voidaan vastaanottaa yhteensä enintään 175 henkilöä Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta sen mukaan, missä heidän tilanteensa on vakavin.
”Vaikka ihmisjoukko voi tuntua pieneltä aikana jolloin turvaa tarvitsevia on historiallisen paljon, pidän itse tätä tärkeänä periaatteellisena päätöksenä tältä hallitukselta”, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson totesi linjauksen julkistamisen jälkeen viime lauantaina.
Anderssonin mukaan kyseessä on ensinnäkin ”kannanotto inhimillisyyden ja ihmisoikeuksien puolesta, aikana jolloin niitä yhä väkivaltaisemmin ja kovaäänisemmin kyseenalaistetaan”.
Paniikkikohtauksia ja painajaisia
Lääkärit ilman rajoja -järjestö on kuvannut Morian pakolaisleirillä olevien lasten tilannetta erittäin vaikeaksi. Monilla on psyykkisiä oireita – paniikkikohtauksia, toistuvia painajaisia ja ahdistusta.
”He lopettavat puhumisen, he lopettavat jopa syömisen. Osa yrittää vahingoittaa itseään. Osa yrittää päättää elämänsä.”
Järjestö kerää lahjoituksia pakolaisten ja siirtolaisten auttamiseksi.
Li Andersson totesi, että kaiken someöyhötyksen keskellä ei saa unohtaa, että leireillä asuu kaikenikäisiä ihmisiä, perheitä ja lapsia, jotka tarvitsevat apua.
Siirrot porrastetusti
Turvapaikanhakijoiden siirtojen tarkemmasta ajoituksesta ja kohdennuksesta maittain päättää myöhemmin sisäministeriö yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa. Vastaanotettavat henkilöt valitsee Maahanmuuttovirasto yhdessä muiden viranomaisten kanssa.
Siirrot toteutetaan porrastetusti. Ne jaksotetaan riittävän pitkälle aikavälille siten, että Maahanmuuttovirasto pystyy varmistamaan hakijoiden asianmukaisen vastaanoton ja heidän erityistarpeidensa huomioinnin. Henkilöiden varsinainen turvapaikkaprosessi käynnistyy heidän saavuttuaan Suomeen.
Turvapaikanhakijoiden vastaanottovaiheen kustannukset kompensoidaan EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kautta. Euroopan komissiolta voidaan lisäksi hakea rahoitusta kustannuksiin AMIF-rahaston hätäapumekanismin kautta.
Vuonna 2019 Suomeen tuli noin 2 500 turvapaikanhakijaa. Määrä on viime vuosina ollut pienempi kuin ennen vuotta 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Ennen vuotta 2015 hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3 000–4 000 hakijaan vuosittain.
Kestävää ratkaisua haetaan
Välimeren alueen EU-valtioilla on keskeinen rooli Eurooppaan kohdistuvan muuttoliikkeen hallinnassa. Muuttoliikepaineen kasvaessa niiden vastaanottokapasiteetti voi ylittyä. Tämän seurauksena turvapaikanhakijoille, ennen kaikkea lapsille, aiheutuu ylimääräistä inhimillistä hätää ja kärsimystä, valtioneuvosto tiedotti torstaina.
Nyt sovituilla toimilla Suomi vastaa akuuttiin tilanteeseen Välimeren alueella.
Suomi haluaa edelleen osana EU:ta edistää ensisijaisesti kestävää ratkaisua, jolla uudistetaan yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä ja tehdään siitä toimiva myös kriisitilanteissa. Euroopan komissiolta odotetaan kevään aikana uutta ehdotusta turvapaikkapolitiikan uudistamisesta.
Li Anderssonin mukaan hallituksen päätös on ilmaisu valmiudesta olla mukana etsimässä yhteiseurooppalaisia ratkaisuja turvapaikka- ja siirtolaisuuspolitiikkaan.
”On kestämätöntä, että Euroopan eteläosan maat joutuvat kantamaan suurimman vastuun turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta, kun heidän resurssit eivät riitä inhimillisten olosuhteiden takaamiseksi. Sen sijaan, että EU:n jäsenmaat rakentavat muureja ja aitoja omille rajoilleen, tarvitaan yhteistyötä maiden välillä sekä ihmisoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi että turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta.”