Mikä vientitakuu?
– Vientitakuu on nimensä mukaisesti takuu.
– Finnvera myöntää sen esimerkiksi pankille, joka antaa luoton yritykselle.
– Yritys puolestaan ostaa luotolla tuotteen suomalaiselta yhtiöltä.
– Jos ostajayritys ajautuisi esimerkiksi konkurssiin, saisi pankki rahaa Finnveralta.
– Finnvera eli Suomen valtio kantaa riskiä pankin puolesta ja perii asiakkaalta riskiä vastaavaa maksua.
Suomen virallinen vientitakuulaitos Finnvera julkaisi keskiviikkona viime vuoden tilinpäätöksensä. Perinteiseen tapaan uutisointi tilinpäätöksestä oli vähäistä tai paremminkin olematonta.
Ylipäätään Finnverasta uutisoidaan hyvin vähän, mikä on monella tapaa yllättävää. Yhtiö on nimittäin hyvin merkittävässä roolissa Suomen taloudessa. Esimerkiksi Suomen telakkateollisuus on riippuvainen Finnverasta.
Finnveran merkityksen avaa hyvin tilinpäätöskertomuksen alkupäässä oleva virke.
– Eduskunta päätti vuodenvaihteessa lakimuutoksesta, jolla vientitakuuvaltuutemme nousi 27 miljardista 38 miljardiin euroon vuoden 2020 alusta.
Vientitakuu on nimensä mukaisesti takuu, jonka Finnvera myöntää yritykselle, joka haluaa tilata tuotteen suomalaiselta yritykseltä. Finnvera astuu peliin, kun yksityissektorin rahoituslaitokset eivät haluaa kantaa vastuuta koko kaupasta. Tällainen tilanne tulee esimerkiksi vastaan risteilyaluksen tilauksessa.
Koska kauppahinta on massiivinen eli useita miljardeja ja summa maksetaan monen vuoden kuluessa, eivät pankit ole valmiita kantamaan sen riskejä. Apuun tarvitaan siis valtion muskeleita. Jos ostaja menisi konkurssiin kesken kaupan, saisi pankki joka tapauksessa rahansa takaisin. Tappiot kärsisi Finnvera eli käytännössä Suomen valtio.
– Ostajaan liittyvän riskin analysointi on meidän ykkösjuttumme, muotoili Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä tämän kommentin kirjoittajalle vuonna 2017.
Tätä analysointia on tuon jälkeen tehty entistä enemmän. Viime vuoden loppuun mennessä Finnveran kokonaisvastuut olivat noin 27,5 miljardia euroa.
Muihin maihin verrattuna Suomen vastuukanta on täysin omassa luokassaan. Sitä selittää Suomen teollisuuden rakenne ja erityisesti telakkateollisuus. Asia nousi esiin Helsingin Sanomien helmikuun alun jutussa. Suomessa takuita on myönnetty yli 30 prosenttia bruttokansantuotteeseen nähden. Seuraavana listalla on Itävalta, jolla vastuita on yli puolet vähemmän.
Summa on valtava, mutta samaan aikaan kannattaa muistaa, että esimerkiksi Varsinais-Suomen niin sanottu talousihme on syntynyt yrittäjähenkisen valtion avulla.
Loppuun todettakoon, että Finnveraa ja muiden valtioiden vientitakuulaitoksia sitovat kansainväliset pelisäännöt. Vientitakuulaitosten tulee olla itsekannattavia, eli ne eivät pitkällä aikavälillä saa tuottaa tappiota omien maidensa veronmaksajille.
Yrittäjähenkisen valtion lisäksi tarvitaan siis hyviä yksityisiä yrityksiä, jotta sopasta tulee erinomaista. Suomen kohdalla näin on käynyt.
Mikä vientitakuu?
– Vientitakuu on nimensä mukaisesti takuu.
– Finnvera myöntää sen esimerkiksi pankille, joka antaa luoton yritykselle.
– Yritys puolestaan ostaa luotolla tuotteen suomalaiselta yhtiöltä.
– Jos ostajayritys ajautuisi esimerkiksi konkurssiin, saisi pankki rahaa Finnveralta.
– Finnvera eli Suomen valtio kantaa riskiä pankin puolesta ja perii asiakkaalta riskiä vastaavaa maksua.