Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n teettämän kyselyn mukaan moni nuori aikuinen lykkää päätöstä lapsista taloudellisista syistä.
Viidenneksellä vastaajista lasten hankkiminen oli lykkääntynyt taloudellisilla perusteilla. Työelämän epävarmuus ja toimeentulon riittävyys korostuvat erityisesti naisten vastauksissa. Miesvastaajilla korostuivat kumppanin puuttuminen ja taloudelliset syyt.
– Toimeentulon epävarmuus luo painetta erityisesti nuoriin sukupolviin. Huoli näkyy vaikeutena tehdä omaa elämää koskevia suunnitelmia, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
Ihmisillä on elämässään hyvin erilaisia tavoitteita.
Myös koulutustaso näkyi siinä, onko lapsia hankittu. Niistä, joilla oli perusasteen koulutus, 49 prosentilla oli lapsia. Ammattikorkeakoulu- tai opistotasoisen koulutuksen käyneistä lapsia oli 65 prosentilla ja yliopistotasoisesti koulutetuista 59 prosentilla.
Keinoista syntyvyyden lisäämiseksi eniten kannatusta sai vakituisten työsuhteiden lisääminen. Mahdollisuutta osa-aikatyöhön arvostivat erityisesti naiset. Myös päivähoitopalveluiden joustavuutta sekä etätyömahdollisuuksien parantamista arvostettiin.
Yksilöllisiä valintoja
Vastaajilla, jotka ovat päättäneet olla hankkimatta lapsia, keskeisimpinä syinä ovat henkilökohtaiset toiveet. He eivät halua lapsia esimerkiksi siksi, että ajatus ei tunnu omalta tai vastaaja ei pidä lapsista. Toisaalta lasten haluamisen taustalla korostuvat myös henkilökohtaiset syyt. Lapsia toivovista vastaajista 49 prosenttia kertoo syyksi yksilölliset mieltymykset ja toiveet.
– Yksilönvapautta kunnioittavassa yhteiskunnassa meidän on ymmärrettävä, että ihmisillä on elämässään hyvin eri tavoitteita, Palola sanoo.
– Lapset eivät kuulu kaikkien suunnitelmiin. Ydinperhe ei voi olla yhteiskuntakelpoisuuden tai elämänlaadun mittari, eikä sitä pidä tuputtaa kenellekään. Ihmisille on annettava mahdollisuus valita ilman syyllistämistä tai surkuttelua. Toisaalta yhteiskunnan on luotava yhdenvertaiset edellytykset kaikille, jotka lapsia haluavat.
Tukea ja tasa-arvoa
STTK:sta arvioidaan, että poliittisilla päätöksillä voidaan yhtä hyvin vahvistaa kuin heikentää kansalaisten tulevaisuususkoa ja luottamusta.
– Teemme virheen, jos emme ota vakavasti esimerkiksi nuorten miesten syrjäytymistä koulutuksesta ja työstä, Palola arvioi.
– Työelämän tasa-arvon kehittäminen, oikeudenmukainen verotus, asuntopolitiikka, lapsiperheiden tuet ja palvelut sekä panostukset osaamiseen ja koulutukseen ovat konkreettisia kansalaisten arkeen vaikuttavia asioita, joilla voidaan luoda edellytyksiä myönteiselle väestökehitykselle.
Hän toteaa Suomen olevan väestön ikääntymisessä edelläkävijä, vaikka Suomi ei ole Euroopassa ongelman kanssa yksin. Osaavasta työvoimasta tullaan käymään tulevaisuudessa ankaraa taistelua.
– Yhteiskunnalla on käytössään lukuisia keinoja varautua alhaisen syntyvyyden vaikutuksiin. Työllisyysasteen nostolla on merkittäviä vaikutuksia. Panostukset kansainväliseen rekrytointiin ovat tehokasta ennakoivaa varautumista. Työelämä voisi paljon nykyistä paremmin myös tukea vanhempien ikäluokkien jatkamista työelämässä pidempään, Palola listaa.
Eläkejärjestelmään tehdyt uudistukset ovat Palolan mukaan hyvä esimerkki ennakoivasta varautumisesta väestörakenteen muutoksiin.
Kyselyyn vastasi 3 022 henkilöä.