Jarno Mela

Pekka Saarnio on todellinen stadilaisen politiikan monumentti, kirjoittaa Paavo Arhinmäki.

Kuudella vuosikymmenellä Helsingin kaupunginvaltuustossa istunut Pekka Saarnio on kuollut. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Saarnio oli kuollessaan 74-vuotias. Hän oli syntynyt 15. toukokuuta Helsingissä.

Saarnio nousi Helsingin valtuustoon vuoden 1968 kuntavaaleissa. Hän oli yhden kauden taukoa lukuun ottamatta valtuutettu aina vuoteen 2017 asti. Vuoden 2017 kuntavaaleissa hän ei enää ollut ehdolla.

Kolme vuotta sitten Saarnio muisteli Kansan Uutisten haastattelussa vasemmiston parhaita saavutuksia Helsingissä.

– Pidän saavutuksenani sitä, että olemme yhdessä demareiden kanssa pystyneet hoitamaan asuntopolitiikan pitkään suhteellisen hyvin. Helsingin vuokra-asuntokanta on ihan eri tasoa kuin minkään toisen kaupungin.

ILMOITUS

Yksi suurimmista päätöksistä Saarnion valtuutetun uralla tuli heti valtuutostouran alkuun. Helsingin valtuusto päätti metron rakentamisesta vuonna 1969, ja metrojunat alkoivat kulkea Helsingissä 1981.

– En usko, että kukaan aavisti metron merkitystä. Nyt Itä-Helsingin lähiöt ovat lähellä keskustaa. Varmasti se on myös vähentänyt autoistumisen painetta, Saarnio muisteli.

Toisena merkittävänä päätöksenä Saarnio piti sataman siirtämistä Vuosaaren.

– Jos asia olisi päätetty aiemmin, olisi metroa jatkettu satamaan asti. Se olisi ollut järkevää, koska liikenne satamaan lisääntyy.

Pitkä lista saavutuksia

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja, vuonna 2000 valtuuston valittu Paavo Arhinmäki kertoo Facebookissa kiittelevänsä lähes joka päivä Saarniota työmatkansa aikana.

– Pekka valittiin kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuoden 1968 kuntavaaleissa, ja hän oli voimakkaasti ajamassa metroa Itä-Helsinkiin, Herttoniemessä asuva Arhinmäki kirjoittaa.

Arhinmäki nostaa myös esiin Saarnion ponnistelut sen eteen, että jokaiselle lapselle olisi päiväkotipaikka Helsingissä.

– Aikana ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta.

Arhinmäki nousi valtuustoon 23-vuotiaana, saman ikäisenä kuin Saarnio aikoinaan. Arhinmäki kertookin, että Saarnio tuli onnittelemaan häntä ensimmäisessä valtuustokokouksessa.

”Kun minut valittiin valtuustoon 23-vuotiaana vuonna 1968, olin ryhmän nuorin. Sitä olen ollut siitä lähtien. Kiva, että saatiin joku nuorempi.” Olen myöhemmin tarkistanut, että tämä ei pitänyt ihan kirjaimellisesti paikkaansa, mutta periaatteessa kyllä.

Stadilaisen politiikan monumentti

Saarnio istui eduskunnassa kolmen vuoden ajan 1996–1999, kun Outi Ojala valittiin europarlamenttiin.

Arhinmäki tiivistää kirjoituksessaan, että Saarnio on ”todellinen stadilaisen politiikan monumentti”.

– Hän on ollut keskeisiä ja tärkeitä hahmoja kansandemokraattisessa ja vasemmistoliittolaisessa liikkeessä erityisesti Helsingissä, mutta myös valtakunnallisesti. Moni saa kiittää Pekkaa siitä väsymättömästä työstä, jota hän on tehnyt tavallisten ihmisten puolesta vuosikymmenestä toiseen.

– Pekka jää kaipaamaan vaimo ja lapset sekä suuri joukko meitä tovereita. Lepää rauhassa Pekka!

Pekka Saarnio – valtuutettuna kuudella vuosikymmenellä (19.3.2017)