All Over Press/Ismo Pekkarinen

Kommentti: Ei voi (kuin) valittaa

Mehiläinen Länsi-Pohjan yhteisyritystä perustettaessa ihmetytti se rohkeus, jolla monet kuntapäättäjät hyppäsivät terveysjätin kelkkaan. Sopimusosapuolina pohjoisen pienet kunnat olivat kuin hiiri, joka löi reilun pelin hengessä kättä kissan kanssa. Kuntien luottamushenkilöt ja kunnan lakimiehet vastassaan Mehiläisen juristiarmeija.

Nyt kun Kemissä valitetaan lääkäreiden ja lääkäriaikojen puutteesta, vastaukseksi tulee Helsingistä mediatiedote, jossa kerrotaan, ettei ulkoistussopimus aseta suoria kriteerejä palvelutuotannon panoksille tai suoritemäärille.

Aivan kuten Kari S. Lankinen toteaa, sopimustekstistä ei löydy kohtaa, joka velvoittaisi palveluntuottajaa korvauksiin, vaikka puolet palveluista jäisi saamatta.

Mehiläinen Länsi-Pohja yhteisyrityksen osakkaina ovat Mehiläinen Oy:n lisäksi Kemi, Simo, Kemimaa ja Tornio. Tervola ja Ylitornio ostavat siltä erikoissairaanhoidon.

Maippi Luukinen

Lääkäriaikaa ei ole päässyt edes jonottamaan.

Mehiläinen Länsi-Pohja on Mehiläinen Oy:n ja Meri-Lapin kuntien yhteisyritys, jonka alle kaksi vuotta kestänyt taival on ollut melkoista kompurointia. Oikeusasiamies on moittinut tapaa, jolla päätös Kemissä runnottiin läpi. Useita valituksia odottaa käsittelyä, eikä 15 vuotta kestävä yli miljardin sopimus ole vieläkään lainvoimainen kaikissa yhteisyrityksen kunnissa.

Uusin hiertäjä Mehiläinen Länsi-Pohjan ja Kemin välisissä suhteissa on Kemin tyytymättömyys yhteisyritykseltä saamiinsa lääkäripalveluihin.

Tammikuussa käyty puhelinneuvottelu ja palveluntarjoajan kirjallinen kehittämissuunnitelma eivät vakuuttaneet kaupunkia, joka nyt reklamoi ja vaatii kompensaatiota saamatta jääneistä palveluista.

Ongelmien kestosta erimielisyyttä

Moitelista on pitkä, mutta sen keskeisin sanoma on, että kaupunkilaiset eivät ole saaneet yhteisyritykseltä lääkäripalveluja sovitusti.

– Lääkäreistä on ollut puutetta ulkoistamisen alusta lähtien eli vuoden 2018 kesäkuun puolesta välistä, toteaa reklamaation allekirjoittanut Kemin avohoidon ylilääkäri, vastaava lääkäri Kari S. Lankinen.

Hän torppaa Mehiläinen Länsi-Pohjan liiketoimintajohtaja Lasse Männistön väitteen, jonka mukaan ongelma on ollut lyhytaikainen ja rajoittunut viime syksyyn.

Vaikeuksia on ilmennyt paitsi lääkärille, myös jonoon pääsemisessä. Lankinen kertoo puhelusta, jossa häneen yhteyttä ottanut kuntalainen kertoi saaneensa terveyskeskusaikaa varatessaan vastaukseksi, ettei aikoja ole. Jonoon pääsystä ei ollut puhettakaan, eikä soittajan nimeä, sotusta puhumattakaan, otettu ylös.

Kyse ei ole yksittäistapauksesta, samanlaisista kokemuksista kertovat monet muutkin alueen
asukkaat. Jonoon ei ole otettu, vaan lääkärille pyrkijän on käsketty yrittää seuraavalla viikolla tai joskus myöhemmin uudestaan.

Jonotilastoissa epäselvyyttä

Hoitoon pääseminen ei ole helppoa muuallakaan Suomessa. Terveydenhuollon toimipaikat tilastoivat muun muassa sitä, kuinka kauan lääkäriaikaa joutuu jonottamaan. Jonojen pituus julkistetaan hoitoonpääsytiedotteessa neljä kertaa vuodessa.

Männistö on vakuuttanut, että jos aikoja ei ole, jonoon kuitenkin pääsee. Mehiläinen Länsi-Pohja on julkaissut omat tiedotteensa, mutta Lankista siinä esitettyjen perusterveydenhuollon lukujen todenperäisyys arveluttaa.

– Joko jonoja on ollut tai sitten luvut ovat tuulesta temmattuja. Minulla ei ole syytä epäillä saamaani kuntalaispalautetta, jonka mukaan jonoon ei pääse.

Tammikuun lopussa Kemin kaupungille antamassaan kehittämissuunnitelmassa Mehiläinen vakuuttaa, että jonotus tulee onnistumaan, jos vastaanottoaikaa ei löydy.

Myös Mehiläinen Länsi-Pohjan alueen potilasasiamiehenä toimivan Satu Peurasaaren saamien palautteiden mukaan hoitoon pääsemisessä on vaikeuksia.

Kun lääkärin ajanvarausvastaanotolle ei pääse, kuormittuvat päivystys ja sairaalan akuuttiklinikka, jonne periaatteessa kuuluisivat vain kiireellistä hoitoa vaativat päivystystapaukset. Akuuttiklinikalle kertyi vuoden 2019 tammi-lokakuussa yli tuhat käyntiä enemmän kuin koko vuonna 2017.

Lääkäreiden määrä romahti

Lankisen ja Männistön näkemykset siitä, minkä verran lääkäreitä kemiläisiä perusterveydenhuollossa on hoitamassa, ovat kaukana toisistaan.

Mehiläinen ei ilmoita lääkäreiden täsmällistä määrää, mutta Männistö vakuuttaa, että Mehiläinen Länsi-Pohja kokonaisuutena on onnistunut ensimmäisen puolentoista vuoden aikana hyvin ja turvannut Länsi-Pohjan paikallisen terveydenhuollon kaikki palvelut, siis myös Kemissä.

Lankisen mukaan lääkäreiden määrä on käytännössä romahtanut ulkoistamisen jälkeen.

– Hoidon jatkuvuudesta ei voi puhua, kun viisipäiväistä viikkoa tekee vain 25-30 prosenttia lääkäreistä, huomauttaa Kari S. Lankinen.

Kari S. Lankinen

Lisäksi vakituiset lääkärit tekevät paljon muuta kuin vastaanottotyötä. Tilapäisesti lyhyitä pätkiä tekevät keikkalääkärit ovat keskeinen osa ongelmaa. Aiemmin lääkärit viihtyivät Kemissä ja vaihtuvuus oli vähäistä.

Lasse Männistön mukaan sitoutumattomuus on ajan henki kaikkialla terveydenhuollossa.

”Yleisesti koko maassa lääkäreiden työsuhteiden kesto, etenkin perusterveydenhuollossa, on lyhentynyt. Lääkärintyön sirpaloituminen on koko alaa koskeva ilmiö, joka koskettaa myös meitä”, hän selittää sähköpostihaastattelussa.

Jatkuvuuden puute haittaa

Joka tapauksessa jatkuvuuden puuttuminen on vakava ongelma kaupungissa, jossa monisairaita on paljon, ja jossa vanhusten osuus väestöstä kasvaa tasaiseen tahtiin.

– Pitkien vastaanottoaikojen määrä on romahtanut. Vanhalla ihmisellä menee kuitenkin viisi minuuttia pelkkään riisuuntumiseen, parikymmentä asiansa selittämiseen ja lääkkeiden selvittäminenkin kestää, Lankinen kuvailee.

Pitkät, 45–60 minuuttia kestävät ajat ovat vähentyneet jyrkästi, mutta niin on käynyt kaikkien muidenkin lääkäriaikojen. Vuodesta 2017 ne ovat huvenneet 66 prosentilla. Lääkäreiden vaihtuvuus voi näkyä myös siinä, että potilastietojen kirjaamiseen liittyvät valitukset potilasasiamiehelle ovat lisääntyneet huomattavasti.

Kevyillä palveluilla säästöjä

Lasse Männistön mukaan yhteisyrityssopimus on kunnille ja sairaanhoitopiireille edullinen, mutta Mehiläinen Länsi-Pohjalle taloudellisesti haastava. Se on pakottanut yhteisyrityksen etsimään kustannustehokkuutta ja palveluiden kehittämismahdollisuuksia.

Akuuttiklinikalle kertyi tammi-lokakuussa 2019 yli tuhat käyntiä enemmän kuin koko vuonna 2017.

Vastauksessaan Kemin reklamaatioihin Mehiläinen Länsi-Pohja lupaa muun muassa pyrkiä tuottamaan palvelut keveimmillä mahdollisilla resursseilla eli esimerkiksi tarjoamalla sairaanhoitajan tai fysioterapeutin vastaanottoa lääkäriajan sijaan silloin kun mahdollista.

Toinen vähän resursseja vaativa hoitomuoto on digipalveluiden tarjoaminen. Ne sopivat ihmisille, joiden pieniin ongelmiin ratkaisu ja resepti löytyvät ilman lääkärin tapaamista. Digivastaanottoa suosivat ja kiittävät työikäiset.

Vika löytyy johdosta

Kemi vaatii edelleen kompensaatiota saamatta jääneistä palveluista. Niihin yhteisyritys ei ole suostunut, vaan vetoaa sopimusehtoihin.

Lankinen myöntää, että sopimustekstistä ei löydy kohtaa, joka velvoittaisi palveluntuottajaa korvauksiin, vaikka puolet palveluista jää saamatta, eikä tuottaja näe siinä minkäänlaista ongelmaa. Vähentyneistä palveluista on kuitenkin jatkuvasti maksettu sopimuksen mukaisesti.

– On äärimmäisen epätodennäköistä, että mikään tilaajataho olisi suostunut sopimukseen, joka romahduttaa yleislääkärin palvelut puoleen sopimuksen mukaisesta tasosta, Lankinen päättää allekirjoittamansa reklamaation.

Kari S. Lankisen mielestä ulkoistaminen ei ole ongelma sinänsä.

– Päinvastoin, olen itsekin ollut toteuttamassa sellaista aiemmin, hän kertoo.

Rekrytointi on ongelma ja sitä yhteisyritys on luvannut tehostaa – tosin Lankisen mielestä puolitoista vuotta myöhässä. Terveysasemien huono kunto, jolla Mehiläinen on perustellut rekrytointivaikeuksia, ei kelpaa selitykseksi sekään.

Yksi syy hankaluuksiin löytyy Lankisen mukaan aivan muualta kuin Kemistä. Hän sanoo pitävänsä erittäin ongelmallisena sitä, että päätösten tekeminen Kemin perusterveydenhuollon palveluista on Pohjoisella Hesperiankadulla 37-vuotiaan kauppatieteiden maisterin käsissä.

Kommentti: Ei voi (kuin) valittaa

Mehiläinen Länsi-Pohjan yhteisyritystä perustettaessa ihmetytti se rohkeus, jolla monet kuntapäättäjät hyppäsivät terveysjätin kelkkaan. Sopimusosapuolina pohjoisen pienet kunnat olivat kuin hiiri, joka löi reilun pelin hengessä kättä kissan kanssa. Kuntien luottamushenkilöt ja kunnan lakimiehet vastassaan Mehiläisen juristiarmeija.

Nyt kun Kemissä valitetaan lääkäreiden ja lääkäriaikojen puutteesta, vastaukseksi tulee Helsingistä mediatiedote, jossa kerrotaan, ettei ulkoistussopimus aseta suoria kriteerejä palvelutuotannon panoksille tai suoritemäärille.

Aivan kuten Kari S. Lankinen toteaa, sopimustekstistä ei löydy kohtaa, joka velvoittaisi palveluntuottajaa korvauksiin, vaikka puolet palveluista jäisi saamatta.

Mehiläinen Länsi-Pohja yhteisyrityksen osakkaina ovat Mehiläinen Oy:n lisäksi Kemi, Simo, Kemimaa ja Tornio. Tervola ja Ylitornio ostavat siltä erikoissairaanhoidon.

Maippi Luukinen


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 30 €/3 kk + sähköinen digilehti 3 kuukaudeksi 4,90 €.