Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto (Viva) julkaisi eilen tiistaina avoimen kirjeen, jossa kertoi Tampereen yliopiston yhdelle Vivan aktiiville lähettämästä viestistä.
Yliopisto otti siinä jyrkästi kantaa Vivan kahden vuoden takaiseen pilakuvaan yliopiston kasvoja esittävästä uudesta logosta. Kyseessä oli vakavan kannanoton kylkiäisenä julkaistusta parrakkaasta logo-mukaelmasta, jolla viitattiin kuvitteelliseen Cthulhu-hirviöön.
Kukaan ei olisi tietenkään moista muistanut, mutta kirje Vivasille sai Twitterin laulamaan ja nokkelikot tehtailemaan toinen toistaan hauskempia tuninaamoja. Suosittelen: #tuninaama ja #tunipalo.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Tampereen yliopiston brändäystyö saa someyhteisön liekkeihin.
(”Tuni” on Tampereen yliopiston lyhenne, jota käytetään muun muassa sähköpostiosoitteissa. Toim. huom.)
Yliopiston logon suojeleminen parodialta vaikutti itsessään vitsiltä. Sitä se ei kuitenkaan ollut.
Sittemmin yliopisto on myöntänyt ylireagoineensa, mutta tapauksesta avautuvat yhtä kaikki kiinnostavat näkymät yliopiston johtamiskulttuuriin.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Tampereen yliopiston brändäystyö saa someyhteisön liekkeihin.
Alle kuukausi sitten innovaatiojohtaja Taru Pilven lausunnot Kauppalehdessä herättivät sekä huvittuneisuutta että ärsyyntymistä.
”Pienten tulipalojen sytytteleminen tieteen rajapinnoille” -muotoilu levisi kulovalkean tavoin ja sai meeminikkarit töihin.
Vivan puheenjohtaja Ilona Taubert summaa tänään julkisessa päivityksessään, mitä logo-hässäkästä jäi käteen.
Taubert huomauttaa, aivan oikein, yliopiston brändiosaston unohtaneen yliopistoyhteisön olevan se taho jonka tulisi tykätä organisaatiosta eikä päinvastoin. Hän ihmettelee asennetta, jossa kriittiset äänet koetaan vihamielisyytenä.
– Meidän yliopistomme isoimpia kulttuurillisia ongelmia on nähdäkseni se, että johtoryhmät ja brändi-ihmiset todella ajattelevat että olemme “nuori ja uusi tamperelainen korkeakouluyhteisö”. Ei olla.
Ilona Taubertin mielestä Tampereen yliopiston johdon ja hallinnon kannattaisi ottaa tapauksesta opikseen. Muutos vaatisi hänen mielestään joustavuutta ja aitoa keskustelua.
– Pelkät wau -liibadaabat aiheuttavat syvää turhautumista sivistyneissä ja pitempiin ajatteluketjuihin kykenevissä ihmisissä.
– Olisivat tyytyväisiä siitä että me välitetään tästä yliopistosta vielä niin paljon että jaksamme kritisoida. Välinpitämättömyys yliopistoa on pahinta mitä voisi tapahtua, hän kirjoittaa.
Ja lopultahan koko kalabaliikki kääntyi siinä mielessä yliopiston viestinnälliseksi voitoksi, että ”tuninaama” on nyt tunnetumpi kuin koskaan.
Tästä voi kiittää enemmän Tampereen yliopiston vihreän vasemmiston hassuttelua kuin brändityötä.