Palvelualoilla solmittiin viikonlopun molemmin puolin isot työehtosopimukset ensin kaupan alalle ja maanantaina kiinteistöpalveluihin. Samalla kaikki lakot peruuntuivat.
Moni ei hoksannut, että kiinteistöpalveluissa uhanneella lakolla olisi ollut järeät vaikutukset myös teollisuustuotantoon. Siivouksen lakkaaminen olisi sulkenut Uudenkaupungin autotehtaan sekä lääke- ja ruokatehtaita.
Yleisen linjan mukaisesti kiky-tunnit poistuvat sopimuksista ja palkankorotukset ovat 3,3 prosenttia kahdessa vuodessa.
Lakoilta vältyttiin, mutta valmius niihin oli suurta, kertoo Palvelualojen ammattiliiton PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne. Niin oli tarkoituskin ja siihen tähdättiin viimeksi kuluneet puoli vuotta, sillä kaupan alalla työtaistelukokemusta on vähän ja ajatus lakosta oli monelle jäsenelle uusi asia.
– Siihen nähden valmius oli vahva ja lakot olisivat onnistuneet. Se varmaan loikin painetta neuvottelupöytään niin, että ratkaisu tuli.
Kalliorinne on viime viikkoina kysellyt päivittäin luottamusmiesten ja aluepäälliköiden näkemyksiä työpaikoilta.
– Koko ajan tuli sellaista viestiä, että homma etenee ja ole Risto huoleti: lakkoase ja sen voima on nyt todellinen. Olin tosi levollisella mielellä ja sanoinkin meidän neuvottelijoille, että teidän ei ole pakko tehdä sopimusta sen takia, että lakot pelottavat. Ne pystytään toteuttamaan, keskittykää te vaan asioihin.
Kaupan alan sopimus hyväksyttiin perjantaina iltapäivällä vähän ennen kuin varastojen alas ajaminen lakon takia olisi alkanut.
– Varastot ovat merkittävässä roolissa nykyisessä kauppaliiketoiminnassa ja ne olisivat olleet tässä lakkoaallossa ensimmäisenä vuorossa. Sieltä tuli suurin paine neuvotteluihin, Kalliorinne avaa liiton lakkostrategiaa.
Paljon puhutut Prismat ja Citymarketit olisivat olleet lakkovuorossa vasta sen jälkeen.
Jäseniltä kysyttiin tavoitteet
Viime kesänä PAMin järjestöjohtajana aloittanut Kalliorinne on halunnut tuoda liittoon lisää jäsenten osallistamista työehtoneuvotteluihin ja sitä tehtiin syksystä asti. Hänelle ei riitä, että neuvottelut tapahtuvat valtakunnansovittelijan toimistossa suljettujen ovien takana.
– Sen takia me teimme jo syksyllä laajan tes-kyselyn. Siihen saatiin jäseniltä 26 000 vastausta. Luottamusmiehet ovat kiertäneet kysymässä ihmisten mielipiteitä neuvottelutavoitteista. Kun ne saatiin, keräsimme vetoomusta, jossa siinäkin on jo kymmeniä tuhansia nimiä.
Jäsenten voimakkaan osallistamisen ansiosta muutaman viikon takaiset lakkovaroitukset eivät tulleet heille uutena outona asiana.
Kenttäaktiviteetit näkyvät heti myös piikkinä liiton jäsenmäärässä.
– Heti se näkyy jäsenmäärissä positiivisesti, kun heidät otetaan mukaan tällaiseen prosessiin.
Ay-liikkeen palattava kansanliikkeeksi
Risto Kalliorinne on pohtinut paljon ammattiliiton jäsenen ja johdon välistä suhdetta.
– Silloin kun itse olin tavallinen jäsen, ja varsinkin keskitettyjen ratkaisujen aikana, jäsenellä ei ollut muuta roolia kuin telkkarista katsoa, miten väsyneet neuvottelijat tulevat Etelärannasta ja sanovat, että onpa vaikeaa. Tästä kulttuurista pitäisi päästä eroon ja siihen, että ihmiset kentällä pystyvät vaikuttamaan tavoitteisiin ja sitä kautta kokevat, että liitto ei ole jossain kaukana ylhäällä olevat pukumiehet, vaan liitto olemme me täällä työpaikalla. Yhdessä vaikutamme oman alamme arkeen.
– 2020-luvulla pitää löytää tähän vastauksia, jos aiomme tulevaisuudessa olla olemassa. Sen takia me olemme rakentaneet valmiutta alhaalta ylöspäin eikä ylhäältä alaspäin. Ammattiyhdistysliikkeen täytyy rakentua uudestaan kansanliikkeenä työpaikoilta ylöspäin eikä virastona tai vakuutuslaitoksena, jota ihmiset eivät enää koe omakseen.
Juttuun korjattu 18.2. klo 11.12. Risto Kalliorinteen titteli. Hän on PAMin järjestöjohtaja, ei järjestöpäällikkö.