EU:n raporttien mukaan useiden jäsenvaltioiden tulee merkittävästi parantaa koe-eläindirektiivin vaatimusten toimeenpanoa.
Raportit käsittelivät paitsi direktiivin täytäntöönpanoa, myös koe-eläinten määriä jäsenvaltioissa vuosina 2015–2017. Jäsenvaltioiden itsensä keräämät luvut kertovat, että yhteensä lähes 10 miljoonalle eläimelle tehdään erilaisia eläinkokeita EU:ssa vuosittain.
Eläimistä 11 prosenttia joutuu kokeisiin, jotka aiheuttavat vakavaa kärsimystä.
Direktiivi velvoittaa jäsenmaita panostamaan eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämiseen.
Lähes 10 miljoonan koe-eläimen lisäksi laitoksissa elää noin 12,6 miljoonaa eläintä, joita ei lasketa varsinaisiksi koe-eläimiksi. Näitä eläimiä käytetään muun muassa kasvatukseen, kantojen ylläpitoon sekä varaeläiminä. Tämä tarkoittaa, että joka vuosi EU:n koe-eläinlaitoksissa kasvatetaan yli 22 miljoonaa eläintä.
– Vuonna 2010 hyväksytyn koe-eläindirektiivin keskeinen tavoite on eläinkokeiden korvaaminen tieteellisessä tutkimuksessa ja opetuksessa. Nämä raportit osoittavat, että direktiivin tavoitteen saavuttaminen on edelleen kaukainen haave, kansalaisjärjestö Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo järjestön tiedotteessa.
Suomi saanut huomautuksen
Raporttien mukaan monet EU-maat ovat sisällyttäneet direktiivin vaatimukset kansalliseen lainsäädäntöönsä kiitettävästi, mutta osalla on vielä paljon tehtävää.
– Komissio on hiljattain antanut Suomelle huomautuksen siitä, ettei direktiiviä ei ole riittävän hyvin sisällytetty kansalliseen lainsäädäntöön, Kivekäs kertoo.
Viime syksynä paljastuneet koe-eläinten räikeät kaltoinkohtelut Saksassa ovat Animalian mukaan esimerkki siitä, miten välttämätöntä on, että jäsenmaat huolehtivat koe-eläinlaitosten säännöllisistä, tiukoista ja ennalta ilmoittamatta tehdyistä tarkastuksista.
Toinen raporteista paljastaa, että viidessä jäsenvaltiossa ei tehdä lainkaan ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia, eikä yhdeksän jäsenmaata tarkasta vaadittua kolmasosaa laitoksista vuosittain.
– Huolestuttavaa on myös se, että eläinkokeita tehdään joissakin jäsenmaissa yhä sellaisissa tarkoituksissa, joille on jo lakisääteisesti hyväksytty, eläinkokeeton vaihtoehto. Tällaisille eläinkokeille ei tulisi myöntää lupaa lainkaan, Kivekäs sanoo.
Eläinkokeiden arviointi on keskeinen osa direktiivin tavoitteiden saavuttamista. Tällä hetkellä jäsenmailla on hyvin erilaisia ratkaisuja eläinkokeiden arviointiin ja lupien myöntämiseen, mikä herättää huolta prosessien riippumattomuudesta ja yhtenäisyydestä.
EU:lta puuttuu suunnitelma
Euroopan komissio seuraa koe-eläindirektiivin toimeenpanoa viiden vuoden välein. Tämän seurannan on Animalian mukaan johdettava konkreettisiin toimiin eläinten käytön ja kärsimyksen vähentämiseksi laitoksissa. Raportit osoittavat, että EU on kaukana eläinten käytön merkittävästä vähentämisestä. Tästä kertovat myös huomattavat erot eläinkokeisiin perustuvan sekä eläinkokeettoman tutkimuksen rahoituksessa.
– Komission ja jäsenmaiden on viipymättä laadittava konkreettinen suunnitelma eläinkokeiden asteittaiseksi lopettamiseksi tieteellisessä tutkimuksessa ja opetuksessa. Suunnitelman tulisi sisältää visio ja välitavoitteet, joilla saavutetaan tehokkaasti direktiivin lopullinen tavoite, eli eläinkokeista luopuminen, Kivekäs sanoo.
– Direktiivi velvoittaa jäsenmaita panostamaan eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Suomen tulisikin aivan ensimmäiseksi taata Tampereella sijaitsevan vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMin riittävä rahoitus, jotta eläinkokeetonta tutkimusta saadaan kehitettyä.