Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jätti torstaina eduskunnan puhemiehelle keskustelualoitteen kansallisen päihdepolitiikan suunnasta.
– Päihdekeskustelu käy nyt kuumana eri puolilla maailmaa. Lähivuosina myös Suomessa keskustellaan paljon päihteistä, joten eduskunnan ei pidä jäädä keskustelun ulkopuolelle, aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, kansanedustaja Anna Kontula sanoo.
Aloitteessa todetaan, että suomalainen päihdepolitiikka on ollut pitkälti alkoholipolitiikkaa, mutta viimeaikainen yhteiskunnallinen kehitys on nostanut esiin tarpeen tarkastella päihdepolitiikkaa laajemmin.
Päihteiden käyttäjäprofiili on Suomessa muuttumassa. Alkoholin käyttö on pysynyt vakaana, mutta huumausaineita kokeilleiden määrä on 2000-luvulla kaksinkertaistunut ja käyttäjienkin määrä kasvanut merkittävästi. Vasemmistoliiton mukaan kannabiksen kohdalla kasvu on ollut erityisen voimakasta. Aktiivisimmaksi käyttäjäryhmäksi ovat nousseet 25–34-vuotiaat nuoret aikuiset, joista lähes puolet (45%) on kokeillut tai käyttänyt jotain laitonta huumausainetta ainakin joskus elämässään.
Lääkkeitä katukauppaan
Alkoholin lisäksi erityisesti nuoret aikuiset kokeilevat muitakin päihteitä. Huumeidenkäyttö ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt ovat lisääntyneet Suomessa läpi 2000-luvun. Samalla lääkkeiden ja huumeiden lailliset ja laittomat markkinat ovat viime aikoina limittyneet.
Toinen selkeä trendi on lääkkeiden ja huumeiden sekä näiden laillisten ja laittomien markkinoiden limittyminen. Alkujaan reseptillä myönnettyjä lääkkeitä liikkuu katukaupassa paljon, ja niiden hintataso on verraten alhainen. Arviolta 2 000–5 000 henkilöä käyttää Suomessa kannabista lääkinnällisiin tarkoituksiin, mutta vain 100–300:lla on siihen lääkärin ja Fimean lupa.
Anna Kontulan mukaan asia puhututtaa myös maailmalla. ”Huumeiden vastainen sota” on julistettu epäonnistuneeksi ja päihteiden kriminalisointeja on paikoin kevennetty.
Uusiin haasteisiin vastattava
Keskustelualoitteessa todetaan, että lähivuosina yhteiskunnan eri toimijat haastavat politiikan ottamaan kantaa ainakin käytön rikosoikeudelliseen sääntelyyn, huumaavia ominaisuuksia sisältävien aineiden lääkekäytön sääntelyyn, päihdehoidon saatavuuteen, ainetestaukseen, huumekuolemien kasvutrendiin ja niin edelleen.
Alkoholin ongelmakäyttäjiä on Suomessa arviointikriteeristä riippuen 300 000–500 000 ja huumeiden ongelmista kärsiviäkin on jo kymmeniä tuhansia. Alkoholin arvioidaan aiheuttavan Suomessa lähes miljardin ja huumeiden neljännesmiljardin kustannukset vuosittain. Toisaalta laillisten päihteiden verotuotot ovat huomattavat.
Vasemmistoliiton keskustelualoitteen mukaan monet päihdeongelmat odottavat edelleen ratkaisuaan. Merkittävä osa rikollisuudesta, järjestyshäiriöistä, mielenterveysongelmista, onnettomuuksista ja lastensuojelutarpeista on kytköksissä päihteisiin. Silti vain harva päihderiippuvainen saa hoitoa ja ongelmakäyttöön liittyvän stigman vuoksi käyttäjät ovat myös erityisen alttiita muille oikeusloukkauksille.
– Yksittäisiin päihteisiin ja päihdepolitiikan hienosäätöön keskittyneen kansallisen päihdekeskustelun sijaan toivomme suomalaisen päihdepoliittisen kokonaislinjan hahmottelua muuttuneessa tilanteessa, Kontula sanoo.