Kuntatalouden karmea tilanne heijastuu myös työttömien järjestöihin. Samalla kun työllisyyden kuntakokeilut ovat käynnistymässä, leikkaavat isot kaupungit työttömien järjestöjen tukea säästöpaineidensa vuoksi.
Työttömien Keskusjärjestön mukaan epätoivoisia viesteja on kantautunut jäsenmäärältään suurimmista yhdistyksistä Turusta ja Jyväskylästä.
Jo vuosia sekä valtion rahoittamat työllisyyspoliittiset avustukset että kaupunkien avustukset yhdistystoimintaan ovat supistuneet. Työllistäessään ja järjestämillään työllisyyspalveluilla työttömien yhdistykset kuitenkin vähentävät kaupunkien ja kuntien työttömyysturvamenoja ja niin sanottuja kuntien sakkomaksuja työtöntä kohden.
Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski on erittäin pettynyt tilanteeseen.
– Missä on kuntapäättäjien ymmärrys yleishyödyllisen yhdistystoiminnan merkityksestä kuntien taloudelle ja kuntalaisten hyvinvoinnille? Tilanne on ironinen nyt kun työllisyyden kuntakokeilut ovat käynnistymässä ja yhteistyötä voitaisiin vahvistaa entisestään.
Järjestön mukaan kysymys on myös arvomaailmasta. Halutaanko, että kaikki työttömien toiminnat ja palvelut ovat jatkossa vain markkinatalouden tuottamia ja kuntien tilaamia? Silloin saadaan mitä tilaaja tilaa, ei välttämättä sitä, mitä työtön itse tarvitsee.
– Tämän lisäksi yleishyödyllisen toiminnan muut höydyt jäävät tuottamatta. Esimerkiksi vähävaraisten päivittäinen lämmin ruoka jää saamatta, kulkuvälineet jäävät korjaamatta, vaatteet parsimatta ja vanhukset istuvat kotona yksin, Haapakoski painottaa.
Kolmannet yt-neuvottelut käynnissä
Turun Seudun TST ry:llä ja Jyvässeudun työllistämisyhdistyksellä on yli tuhat jäsentä, Turun Varissuolla yli 300.
Turun Seudun TST:n puheenjohtajan Taimi Räsäsen mukaan tilavuokriin ja palkkoihin ei ole riittävästi rahaa. Kolmannet yt-neuvottelut ovat nyt käynnissä.
– Me teemme kaikkemme, että toiminnan rahoitus saadaan tasapainoiseksi, mutta avustukset eivät riitä vuokrakustannuksiin. Tarkoituksenmukainen toiminta vaatii ammattihenkilökuntaa. Yhdistyksen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa.
Yhdistyskoordinaattori Jonna Lindroos Varissuolta ihmettelee, miksi kaupunki leikkaa yhdistyksen vuokratukea rajusti ja nostaa tilavuokraa yli 900 eurolla kuukaudessa. Ruokalatoiminnan avustus leikattiin kokonaan pois. Tämän takia yhdistyksessä joudutaan vakavasti miettimään ruokalatoiminnan alasajoa ja muutenkin toiminnan supistamista.
Jyvässeudun työllistämisyhdistys ilmoitti viime viikolla Jokikievari-ruokalan alasajosta. toiminnanjohtaja Eija Tuohimaan mukaan Jokikievarilla on pitkä historia työttömien ja vähävaraisten ruokalana. Se on tehnyt hyvää työtä kuntouttavassa työtoiminnassa ja oppisopimuskoulutuspaikkana, mutta kaupunki on leikannut systemaattisesti sen tukea kolmannekseen.
– Kymmenen vuoden ajan Jokikievaria on ylläpidetty tappiollisena ja nyt on viimein tullut seinä vastaan.
Työttömien Keskusjärjestön mukaan nyt säästetään väärästä paikasta. Kunnan avustus on toiminnan perustuki, joka tekee mahdolliseksi esimerkiksi ministeriön avustukset alueelle. Kunnan avustuksella maksetaan vuokrat ja yleensä toiminnanjohtajan palkka. Vastineeksi saadaan asiantunteva ja monipuolinen tuki heikoimmassa asemassa oleville.
Hyvin toimivat kunnat tarjoavatkin usein yhdistykselle tilat, jolloin palkkaan ja yleishyödylliseen toimintaan jää enemmän resursseja, Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi korostaa.