Suurin osa kunnista menettää väestöään
16 kuntaa on kasvanut yli prosentin vuosivauhtia vuosina 2013–2018
44 kuntaa on kasvanut 0–1 prosentin vuosivauhtia 2013–2018
94 kuntaa on menettänyt 0–1 prosenttia väestöstään vuosittain 2013–2018
140 kunta on menettänyt yli 1 prosenttia väestöstään vuosittain 2013–2018
Kriisikuntien määrä tulee kasvamaan ja entistä suuremmat kunnat ovat vaarassa ajautua kriisikunniksi. Tämän lisäksi kriisikuntamenettelyyn tulee ajautumaan enenevissä määrin paikkoja, joissa on jo aiemmin toteutettu arviointimenettely.
Synkkä viesti todetaan valtiovarainministeriön (VM) johdolla valmistelussa Kuntien tilannekuva -raportissa, joka julkaistiin torstaina Helsingissä. Siinä käsitellään kuntien väestökehitystä, taloutta, tehtäviä, henkilöstöä, demokratiaa ja elinvoimaa. Raportti luovutettiin Helsingissä Säätytalolla kuntaministeri Sirpa Paaterolle (sd.).
Raportin ydinviesti on todettu monta kertaa aiemmin: kunnat eriytyvät, kun syntyvyys laskee, väestö ikääntyy ja muuttoliike muokkaavat voimakkaasti Suomea. Väestö keskittyy ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin.
Muuttoliikkeen pirullisin puoli on siinä, että muuttovoittoalueille lähtevät ovat yleensä hyvätuloisempia, koulutetumpia ja terveempiä kuin kuntaan jäävät asukkaat.
– Muuttajat vievät mennessään kunnallisverotulot ja valtionosuuksia, mutta yleensä vähemmässä määrin menoja. Kunnan menot jäävät entistä pienemmän maksajajoukon kustannettavaksi, raportissa kirjoitetaan.
Raportissa kiinnitetään huomiota samaan kuin aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI jo vuosi sitten. 20–44-vuotiaiden naisten määrä on laskenut käytännössä koko maassa. Heidän määränsä on kasvanut vain suurimmissa kaupungeissa ja niiden ympäryskunnissa.
Siinä myös todetaan, että muuttovoitto ei ole pelkästään positiivista. Muuttajat tarvitsevat palveluita, joita kaupungin pitää mahdollisesti rakentaa. Sen lisäksi muuttoliike saattaa aiheuttaa asuinalueiden välistä eriytymistä kaupungin sisällä, raportissa huomautetaan.
Siinä myös painotetaan, että väestöliikkeessä on kyse maailmanlaajuisesta ilmiöstä, johon yksittäinen ei yleensä pysty vaikuttamaan.
– Kaikkien kuntien ei näin ollen ole realistista tavoitella väestönkasvua, vaan kunnan strategisen suunnittelun lähtökohdaksi tulee ottaa mahdollisimman realistiset oletukset.
Väestön pakkautuminen tuo myös yllättäviä tilanteita. Raportin mukaan Suomessa on esimerkiksi riittävästi kouluja, joista monet tosin sijaitsevat väärissä paikoissa. Se aiheuttaa lisää kustannuksia yhteiskunnalle.
Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro julkaisi mikroblogipalvelu Twitterissä viime viikolla havainnollistavan kuvan Suomen muuttuvasta huoltosuhteesta.
VAROITUS, EI SISÄLLÄ ILOSANOMAA:
(i) yli 65-vuotiaiden määrä verrattuna työikäisiin
(ii) muutos järisyttävä alueiden ääripäiden välillä 2018-2040
(iii) 45 kunnassa ja 5 seudulla vanhusten määrä ylittäisi työikäisten määrän 2040!@MDIfriends #alueet #kunnat #ikääntyminen pic.twitter.com/2BeaJS1dFn— Timo Aro (@timoaro) February 8, 2020
Samoja ongelmia alueilla
Raportissa todetaan, että Suomeen on syntymässä alueita, joissa kaikille alueen kunnille on kasautunut samankaltaisia ongelmia.
– Erityisen ongelmallisia ovat tilanteet, joissa myös alueen aiemmin elinvoimaisin ja taloudellisesti vahvin, usein väestömäärältään suurin kunta alkaa olla vaikeuksissa.
”Kaikkien kuntien ei ole realistista tavoitella väestönkasvua”
Kauan odotettu sote-uudistus on raportin mukaan välttämätön, mutta se ei tule ratkaisemaan kaikkia kuntatalouden ongelmia. Raportissa sen vaikutuksiin ei voitu kattavasti ottaa kantaa, koska pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-valmistelu on kesken.
– Jos kunnassa on vähän lapsia ja verotulojen kehitys on vaimeaa, on kunnan taloudellinen liikkumavara uudistuksen jälkeenkin rajallinen. Sote-uudistuksen toteutusvaiheessa ei ole tarkoitus parantaa tai heikentää uudistusta edeltävää kunnan talouden tilaa.
Työllisten määrä noussut vain suurimmissa kaupungeissa
Kunnat eriytyvät myös verotulojen suhteen. Yhteisöverotulot kasaantuvat entistä pienemmälle kuntajoukolle – Helsinki etunenässä – ja samaan aikaa kunnallisveron tuotoissa on erittäin suuria eroja. Eläkeikäisen väestön kasvaminen kunnassa esimerkiksi heikentää kunnan verotuottoa, koska eläketulot ovat keskimäärin pienempiä kuin palkkatulot.
Raportissa myös sivutaan Suomen viime vuosina voimakkaasti parantunutta työllisyyskehitystä. Sekään ei näy kaikissa kunnissa.
– Vaikka työllisyysaste on noussut, työllisten määrä on noussut yli 2010-luvun alun tason vain suurimmissa kaupungeissa.
Raportin lopussa todetaan, että se ei ole esityslista tarpeellisista politiikkatoimista. Siinä viitataan viime vuonna julkaistuun VM:n virkamiespuheenvuoroon, jossa todettiin, ettei erilaisten kuntien ongelmiin ole samoja ratkaisuja.
– Sen sijaan tarvitaan useampien toisiaan täydentävien toimenpiteiden kokonaisuus. Päätösvalta valittavista toimenpiteistä kuuluu kuitenkin ensisijaisesti poliittisille päättäjille.
Alueet eriytyvät kaikilla tasoilla – väestöltään kasvavia alueita on entistä harvemmassa(25.12.2019)
Synkkä ennuste julki – väestön keskittyminen muutamalle seudulle kiihtyy entisestään(22.2.2019)
Suurin osa kunnista menettää väestöään
16 kuntaa on kasvanut yli prosentin vuosivauhtia vuosina 2013–2018
44 kuntaa on kasvanut 0–1 prosentin vuosivauhtia 2013–2018
94 kuntaa on menettänyt 0–1 prosenttia väestöstään vuosittain 2013–2018
140 kunta on menettänyt yli 1 prosenttia väestöstään vuosittain 2013–2018