Lehtikuva/Hanna Matikainen

Keskimääräinen maksurasitus alenee 44 euroa vuodessa ensi vuoden alusta lukien, jos esitys hyväksytään eduskunnassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti keskiviikkona lausuntokierrokselle asiakasmaksulainuudistamisen. Tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja oikea-aikaisuutta poistamalla hoidon esteitä.

– Muutoksen tarkoituksena on myös lisätä terveyden tasa-arvoa ja siirtää painopistettä ehkäiseviin palveluihin muun muassa laajentamalla maksuttomuutta ja kohtuullistamalla maksuja. Tällä uudistuksella voimme pienentää lähes miljoonan suomalaisen maksuja nykyisestä, totesi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

Keskimääräinen muutos olisi 44 euroa vähemmän maksuja vuoden aikana.

Lausuntokierros päättyy 1.4. ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tänä keväänä tai alkukesällä. Laki tulisi voimaan 1.1.2021.

Hallitus on esittämässä, että hoitajavastaanotot tulisivat maksuttomiksi perusterveydenhuollossa. Alaikäisiltä asiakkailta ei enää perittäisi maksuja poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta. Asiakasmaksulain uudistamiseen on varattu hallitusohjelmassa 45 miljoonaa euroa. Se ei riitä myös lääkärikäyntien säätämiseen maksuttomiksi.

ILMOITUS

Mielenterveyspalvelujen maksuttomuutta perusterveydenhuollossa selkiytettäisiin. Lisäksi laajennettaisiin tartuntatauteihin liittyvän hoidon, tutkimuksen ja lääkkeiden maksuttomuutta.

Maksukatto laajenee

Maksukattoa laajennettaisiin suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin.

Jatkossa maksukattoa kerryttäisivät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea. Asiakasmaksujen enimmäismäärä asiakkaalle on nyt 683 euroa kalenterivuoden aikana.

Ministeriön mukaan ehdotetulla sääntelyllä olisi vaikutusta arviolta noin miljoonan suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Heistä 980 000 henkilöllä eli 98 prosentilla maksut pienenisivät nykyisestä. 33 000 henkilöllä maksut voisivat nousta ehdotetun jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun maksutaulukon vuoksi. Jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun sekä pitkäaikaisten asumispalvelujen asiakasmaksut määräytyisivät jatkossa yhdenmukaisin perustein.

Lain muutos koskisi myös yksityisiä palveluita siinä tapauksessa, että kunta hankkii sosiaali- ja terveyspalveluja yksityiseltä yritykseltä ostopalveluna. ”Puhtaasti” yksityisiä palveluntuottajia muutos ei koske. Ne päättävät itse siitä, kuinka suuria maksuja perivät asiakkailta.

Esitysluonnoksessa todetaan, että maksukattoa koskevilla muutosehdotuksilla parannettaisiin asiakkaiden taloudellista asemaa.

”Tämä koskee erityisesti niitä asiakkaita, jotka käyttävät palveluja runsaasti. Maksukaton laajennusten myötä nykyistä useamman asiakkaan maksukatto täyttyisi kalenterivuoden aikana ja samalla sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä asiakkaille aiheutuva maksurasitus pienentyisi.”