Karolina Kanaeva ja Dmitri Dorovskikh

Kertovatko Venäjän näytösoikeudenkäynnit, vankilatuomiot mitättömistä ja tekaistuista syistä ja vaino tiettyyn ryhmään kuulumisen perusteella stalinismin paluusta?

Kaikki venäläiset eivät ole alistuneet, vaan monet toimivat aktiivisesti yhteiskunnan muuttamiseksi. Oppositioryhmät odottavat jo vuotta 2024, jolloin Putinin olisi määrä siirtyä syrjään.

– Valtion sorto kasvoi opposition suurmielenosoitusten jälkeen, sanoo Vladimir Gelman, Venäjän politiikan vieraileva professori Aleksanteri-instituutista.

Kesällä 2019 Moskovassa puhkesi mielenosoituksia, koska riippumattomia ehdokkaita ei hyväksytty ehdolle paikallisvaaleissa. Mielenosoituksiin osallistuneita on syytetty ”mellakoinnista” tai ”poliisin vahingoittamisesta”. Heistä 13 on tuomittu 2-4 vuodeksi vankileirille.

Poliisi ja turvallisuuspalvelu ovat soitelleet ja käyneet ihmisten luona.

Nykyinen sorto muistuttaa vuosia 2012–2013, jolloin presidentti Putinin uudelleenvalintaa vastustaneita mielenosoittajia tuomittiin samantyyppisesti. Uusi sorto poikkeaa myös entisestä.

– Vuonna 2013 painostus kohdistui yksilöihin, jotka valittiin melko sattumanvaraisesti. Nyt tähdätään lisäksi järjestöihin, jotka eivät edes liity protesteihin, kuten ihmisoikeusjärjestö Memorial tai oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin korruptionvastainen säätiö FBK. Niille määrätään toistuvia isoja sakkoja eri syistä. Päämääränä on lakkauttaa kriittiset järjestöt, sanoo Gelman.

ILMOITUS

Poliittisten pakolaisten puro

Mordvalaissyntyinen Karolina Kanaeva ja Kubanilta kotoisin oleva Dmitri Dorovskikh ovat 28-vuotiaita juristeja ja aktivisteja. He edustavat sukupolvea, joka haluaisi rakentaa kansalaisyhteiskunnan ja oikeusvaltion Venäjälle, lopettaa korruption ja vallanpitäjien ihmisoikeusloukkaukset. Nyt kaksikko kuitenkin hakee Suomesta turvapaikkaa, osana poliittisten pakolaisten puroa pois Venäjältä.

– Aluksi en ajatellut tekeväni poliittista aktivismia. Opiskelin Moskovassa ja kävin joskus mielenosoituksissa: viitisen vuotta sitten oli isoja mielenosoituksia Ukrainan sotaa vastaan, mutta siinä kaikki, sanoo Kanaeva.

Yliopistossa tekemässään tutkimuksessa hän käsitteli vallan hajauttamista sekä alueen mahdollisuutta erota valtiosta. Loppuvuonna 2014 Venäjän rikoslakiin lisättiin ”Separatismiin yllyttävä propaganda”.

– Jos tutkimuspaperini olisi valmistunut hieman myöhemmin, minua oltaisiin voitu rangaista lain mukaan, Kanaeva sanoo.

Tämä avasi silmiä. Hän alkoi osallistua poliittiseen toimintaan.

Dorovskih taas käsitteli lopputyössään kansalaisten valvontaa sekä korruptiota. Opintojen jälkeen hän työskenteli Vladislav Gribin, poliitikon ja Venäjän kansalaiskamarin sihteerin avustajana.

– Halusin tehdä työtä ihmisoikeuksien puolesta, mutta törmäsin korruptioon, Dorovskikh puuskahtaa.

Nuoret käsittivät, että demokraattista naamiota käyttävä hallinto oli todellisuudessa epädemokraattinen.

– Viime aikoina naamio on pudonnut. On kehitelty uusia lakeja, joiden avulla iskeä erimielisten kimppuun, vakuuttelee Dorovskikh.

Syytteitä somekirjoittelusta

Nyky-Venäjällä syytteen voikin saada jopa kriittisestä somekirjoittelusta tai sellaisen jakamisesta. Viime vuonna voimaan tulleen lain mukaan presidentin tai hallinnon loukkaaminen on kriminalisoitu. Tutkimusten mukaan kahden viime vuoden aikana hyökkäykset toimittajia kohtaan ovat kaksinkertaistuneet. Useita toimittajia on murhattu, kuten venäläistä palkkasotilasyhtiö Wagneria tutkineita journalisteja.

Nuorisoa vastaan iskettiin jo vuosina 2017–2018, sillä oppositiojohtaja Navalnyin tuolloin koolle kutsumien mielenosoitusten osallisista valtaosa oli nuoria.

Viime lokakuussa annettiin tuomiot ”uuden suuruuden” jutussa, jossa kolme opiskelijaa tuomittiin vuosiksi vankeuteen. He olivat muodostaneet viranomaisten väärinkäytöksiä kritisoineen ryhmän. Tuomio perustui ryhmään soluttautuneen agentin säveltämään ”toimintaohjelmaan”.

Karolina Kanaevaa vastaan on Venäjällä nostettu syyte ”separatismista”.

Toinen esimerkki on ”verkoston” juttu, jossa seitsemää anarkistia syytetään väkivallantekojen valmistelusta. Molemmissa tapauksissa syytettyjä on kidutettu ja painostettu allekirjoittamaan mielikuvituksellisia tunnustuksia.

Umarovin uhkaukset ja väkivalta

Ainakin jotkut nuoret jaksavat yhä kamppailla paremman yhteiskunnan puolesta. Kanaeva on ollut mukana Avoin Venäjä -järjestössä.

Yhdessä Dorovskikhin kanssa he ovat moderoineet sivustoja Separatist ja Eurokuban, jotka liittyvät Kubanin alueen itsenäisyysvaatimuksiin. Historiallisesti Kubanilla on asunut paljon ukrainalaistaustaisia.

Jo vuosia kaksikko on julkaissut kirjoituksia netissä esimerkiksi oikeusministeriön ja kansalaiskamarin korruptiosta sekä miten hallinto järjesteli salaisesti Krimin niin sanotun kansanäänestyksen, jonka perusteella Krim 2014 liitettiin Venäjään.

Joulukuussa 2018 he julkaisivat artikkelin Tšetšenian homovainoista. Tšetšenian viestintäministeri Džambulat Umarov kommentoi uhkaavasti ja tapauksesta kirjoitettiin lehdistössä.

Umarovin uhkausten jälkeen nuoret lähtivät Venäjältä. Kanaeva on jo kokenut väkivaltaa:

– Tuntemattomat hakkasivat minut sairaalakuntoon nelisen vuotta sitten sen jälkeen, kun oli erimielisyyksiä uusnatsien kanssa.

Suomessa ollessaan hän on saanut tappouhkauksia Venäjältä.

Vähemmistöjä sorretaan

Huolestuttavaa kiihtyneessä sorrossa on myös sen kohdistuminen vähemmistöihin.

– Krimin Venäjään liittämistä kritisoineita krimintataareja pidetään epäluotettavina ja sorto kohdistetaan sekä yksilöihin että järjestöihin, selittää professori Gelman.

Useita krimintataariaktivisteja on tuomittu vuosien vankeuteen ja tataarien keskusjärjestö Medžliz on kielletty.

Erityisesti Tšetšeniassa on vainottu homoseksuaaleja. Jehovan todistajien satoja jäseniä on pidätetty, useita kymmeniä tuomittu vankilaan ja monia kidutettu.

– Jehovan todistajien kohtelu tuntuu silkalta neuvostoajan kopiolta. En näe pienintäkään syytä heidän ankaralle sorrolleen, sanoo Gelman.

Tyrmään ovat päätyneet myös monet vähemmistökansojen oikeuksien, demokratian tai asukasoikeuksien puolesta kamppailleet, epäselvin syin vakoilusta tuomitut sekä Stalinin Gulag-leirejä Karjalassa tutkinut historioitsija Juri Dmitrijev. Memorialin ylläpitämällä Venäjän poliittisten vankien listalla on nyt 305 nimeä, mutta määrä on luultavasti suurempi.

Ukrainalaisen median tietojen mukaan Venäjä pyörittää lisäksi Itä-Ukrainan kapinallisalueilla salaista Izoljatsija-keskitysleiriä, jossa kuulustellaan, kidutetaan ja teloitetaan vangittuja.

Aktivismi jatkuu Suomessa

Suomessakaan Kanajeva ja Dorovskikh eivät ole lopettaneet aktivismia. Viime kesänä he kuvasivat ja julkaisivat Mordvan ekologista tilannetta kritisoivan videon. Siinä käytettiin myös Mordvassa kuvattua materiaalia.

Lehtikuva/Shamil Zhumatov

Video kertoo saasteista, kalakuolemista ja vesistöjen likaantumisesta. Venäjän Turun konsulaatin luona he järjestivät viime lokakuussa muistoaktion udmurtialaiselle sosiologi Albert Razinille, joka teki polttoitsemurhan Udmurtian alueduuman edessä, kun vähemmistökielten asemaa heikentävä uusi kielilaki tuli voimaan kesällä 2019.

– Venäläistämispolitiikka on kovaa, vähemmistökieliä painetaan alas. Rasismi on iso ongelma Venäjällä, väittää Kanaeva.

Kanaevan ja Dorovskikhin mukaan heidän läheisiään on uhkailtu. Poliisi ja turvallisuuspalvelu ovat soitelleet ja käyneet ihmisten luona. Kanaevaa vastaan on Venäjällä nostettu rikoslain kohdan 280.1. mukaan syyte ”separatismista”. Mediassa hänet on leimattu ”Hodorkovskin rikostoveriksi”.

”Nykyoppositioon ei voi luottaa”

Tulevaisuudessa poliittinen painostus riippuu protestien intensiteetistä. Sosiaaliset, toimeentuloon liittyvät protestit ovat usein paikallisia, eikä hallinto pidä niitä tavallisesti vakavana uhkana – sorron taso on pienempi. Poliittisiin protesteihin hallinto suhtautuu vakavammin. Jos sosiaaliset ja poliittiset protestit löytäisivät toisensa ja alkaisivat tehdä yhteistyötä, kiihtyisi sortokoneisto entisestään, päättelee professori Gelman.

– En usko Putinin lähtevän vapaaehtoisesti. Vuonna 2024 hänen pitäisi lain mukaan astua sivuun, mutta varmasti luodaan uusi rakenne häntä varten, kuten nyt kaavailtava Venäjän ja Valko-venäjän valtioliitto, jonka johtoon hän nousee, arvelee Karolina Kanaeva.

Hän ja Dorovskikh ovat melko skeptisiä myös Venäjän opposition suhteen.

– Oppositio pyrkii vaihtamaan henkilöitä systeemissä, mutta ei ole kiinnostunut valtajärjestelmän muuttamisesta. Nykyoppositioon ei voi luottaa, he sivuuttavat rasismin ja kannattavat imperialismia, sotaa Itä-Ukrainassa ja Krimin miehitystä, väittää Dorovskikh.

Kun nuoria kuuntelee, tulee mieleen Venäjän pitkä autoritarismin ja vastarinnan historia, vallankumouksen aaveet.

– Äitini sanoo aina, että te olette ”durnye dekabristy”, surkeita dekabristeja”, hymähtää Dorovskikh, viitaten 1825 tsaarinvaltaan vastaan nousseisiin nuoriin tasavaltalaisiin upseereihin.

Juttuun korjattu 12.2. klo 9.33. toisen haastateltavan sukunimen ensimmäinen kirjain


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 30 €/3 kk + sähköinen digilehti 3 kuukaudeksi 4,90 €.