All Over Press/Ismo Pekkarinen

Pitkän ruotsin ja lyhyiden kielten kirjoittajien määrä on vähentynyt.

Kevään 2020 ylioppilaskokeisiin ilmoittautuneiden tilastosta näkyy, että pitkän ruotsin ja lyhyiden kielten kirjoittajien määrä on vähentynyt.

Erityisesti saksan ja ranskan kirjoittajamäärät ovat vähentyneet merkittävästi jo useamman vuoden ajan.

Lyhyen venäjän kirjoittajia on huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Pitkää venäjää vielä kirjoitetaan vanhaan tapaan, mutta moni kirjoittajista on äidinkielisiä venäjänpuhujia.

Selittääkö kasvua todistusvalinnasta johtuva taktikointi?

Lyhyt englanti entistä suositumpi

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL kiinnittää kevään 2020 tilastoissa huomiota kuitenkin erityisesti lyhyen englannin kirjoittajamäärän kasvuun. Määrä on on yhä pieni, mutta se on kasvanut 33,4 prosentilla viime vuodesta. Lyhyen englannin kirjoittajia on 627 ja pitkän englannin kirjoittajia 21 000. Suomessa ei kuitenkaan missään opiskella lyhyttä englantia.

Ylioppilaskokelasta vaaditaan osallistumaan yhden vieraan kielen kokeeseen. Se voi olla joko pitkän tai lyhyen oppimäärän koe riippumatta siitä, onko kokelas osallistunut lyhyen vai pitkän oppimäärän opetukseen.

ILMOITUS

– Herää kysymys, miksi määrä on kasvanut juuri todistusvalinnan alkaessa. Selittääkö määrän kasvua todistusvalinnasta johtuva taktikointi? liitto kysyy tiedotteessaan maanantaina.

Korkeakoulujen valinta muuttui tänä vuonna ja ylioppilastodistuksen painoarvo nousee monissa oppilaitoksissa.

Liitto arvioi, että todistusvalinnan vuoksi kielivalinnat uhkaavat kaventua entisestään.

Kielitaito yksipuolistuu

Liitto on huolissaan myös toisesta tänä keväänä voimaan astuneesta uudistuksesta eli kielten varhentamisesta ensimmäiselle peruskoululuokalle.

– Varhentaminen ei ole laajentanut tai monipuolistanut kieltenopiskelua, koska opetuksen järjestäjät ovat tyytyneet tarjoamaan varhennettuna kielenä lähinnä vain englantia, liitto toteaa.

SUKOL ry:n puheenjohtaja Outi Vilkuna varoittaa, että nyt luodun kielitaidollisen tyhjiön paikkaaminen tulee viemään useita vuosia.

– Puutteellinen ja yksipuolinen kielitaito heikentää suomalaisten opiskelijoiden jatko-opintojen ja työelämän mahdollisuuksia, hän sanoo.