Vanhuspalveluihin tulee 0,7 henkilöstömitoitus, jos eduskunta hyväksyy hallituksen lakiesityksen. Esitys annettiin eduskunnalle torstaina. Esitys tarkoittaa, että kymmentä potilasta kohden olisi seitsemän hoitajaa.
Lain on tarkoitus astua voimaan jo tämän vuoden elokuussa, mutta siihen tulee siirtymäaika. Siirtymäaika päättyy vuoden 2023 huhtikuussa, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tiedotteessa kerrotaan. Sen jälkeen lakiin kirjattu vähimmäishenkilöstömitoitus 0,7 ei saisi enää alittua.
– Jokainen vanhuspalveluyksikössä asuva ansaitsee laadukkaat palvelut. Sitova henkilöstömitoitus on merkittävä ja välttämätön parannus vanhuspalvelujen laatuun. Uudistus parantaa myös alan vetovoimaa ja ammattilaisten työssä jaksamista, kertoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tiedotteessa.
Rahoituksen uudistukseen hallitus kaivaa pääosin STM:n muista menoista. Näihin kuuluvat muun muassa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten leikkaaminen, palveluhankintojen ja ostopalveluiden tehostuminen, digitalisaation edistäminen sekä apteekkijärjestelmän ja lääkehuollon kehittäminen.
Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten leikkaamista perustellaan hallitusohjelmakirjauksella, jolla halutaan purkaa monikanavarahoitusta. Kela-korvaukset ovat muun muassa mahdollistaneet pääsyn suoraan erikoislääkärin vastaanotolle, toisin kuin julkisessa terveydenhuollossa.
Digitalisaatiolla on Kiurun torstaina esittelemän aineiston mukaan arvioitu olevan merkittäviäkin vaikutuksia kustannusten nousun hillintään. Yhtenä esimerkkinä Kiuru otti avosairaanhoidon käynnit, joita toissavuonna oli kaikkiaan noin kymmenen miljoonaa. Jos näistä korvattaisiin tai poistettaisiin vain prosentti, digipalveluilla syntyisi 6–8,5 miljoonan euron säästöt.
Avohuollon lääkejakelu- ja korvausjärjestelmään hallitus kaavailee myös muutoksia, joilla säästöjä on tarkoitus saada aikaiseksi.
Hoitajamitoitus tarkoittaa, että tulevaisuudessa hoitajia tarvitaan nykyistä enemmän. Hallitus aikoo esimerkiksi lisätä aloituspaikkoja lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutukseen.
Tämän lisäksi hallitus selvittää työperäisen maahanmuuton hyödyntämistä. Myös hoitoalan houkuttelevuutta on tarkoitus parantaa.
Laki ei nyt velvoita
Uuden lain tarvetta perustellaan sillä, että nykyään hoitajamitoitus ei ole velvoittava. Viime vaalikauden loppupuolella erityisesti yksityisissä hoitokodeissa paljastui räikeitä puutteita, koska hoitajia oli liian vähän.
Uuden lain myötä mitoituksesta tulee velvoittava.
– Vanhuspalveluihin tarvitaan sitova hoitajamitoitus, koska alan ongelmat eivät ole korjautuneet laatusuosituksilla. Vielä vuonna 2018 Suomessa oli lähes sata vanhushuollon yksikköä, joissa oli vähemmän henkilökuntaa kuin suositus vaati, totesi JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine torstai-aamuna.
Lue lisää: Historiallinen päivä: kokoomuksen kahdeksan vuoden jarrutuksen jälkeen hoitajamitoitus eduskuntaan