Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoo torstaina iltapäivällä, minkälainen on hallituksen esitys 0,7:n hoitajamitoitukseksi.
– Vanhuspalveluihin tarvitaan sitova hoitajamitoitus, koska alan ongelmat eivät ole korjautuneet laatusuosituksilla. Vielä vuonna 2018 Suomessa oli lähes sata vanhushuollon yksikköä, joissa oli vähemmän henkilökuntaa kuin suositus vaati, totesi JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine aamulla.
Hallitus tekee historiaa, sillä hoitajamitoituksen eteneminen ideasta laiksi on ollut pitkä, monimutkainen ja ennen kaikkea vaivalloinen. Kokoomuksen onnistui estää se kahdeksan vuotta, mutta nyt puolue on oppositiossa.
Hoitajamitoitusta esitettiin lakiin ensi kerran vuoden 2012 budjettiriihessä. Jyrki Kataisen hallitukselta ei silloin löytynyt kuutta miljoonaa euroa, joka olisi tarvittu siihen vanhuspalveluiden 0,7:n henkilöstömitoitukseksi, jota hallitus nyt esittää. Silloin asiaa yritti edistää perhe- ja peruspalveluministeri Maria Guzenina.
Kokoomuksen tahdosta syntyi laiha kompromissi. Kiista vanhuspalvelulain mitoituksesta siirrettiin eteenpäin eikä sitä koskaan toteutettu. Tyydyttiin suositukseen, joka oli 0,5 eli viisi hoitajaa kymmentä potilasta kohti laitoshoidossa. Se oli vähemmän kuin vallitseva käytäntö useimmissa hoitolaitoksissa.
Viime vaalikauden alussa Juha Sipilän hallituksessa keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset yrittivät vielä alentaa tätäkin suositusta. Hallituspuolueiden vastaavat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa eivät sentään tähän suostuneet, mutta taipuivat siihen, että mitoitukseen alettiin laskea myös alalle kouluttamattomat työntekijät. Varsinaisen koulutetun hoitohenkilöstön määrää oli siis lupa vähentää.
Vuonna 2017 hallitus antoi uuden laatusuosituksen, joka vähensi hoivahenkilöstön määrää ympärivuorokautisessa hoidossa. Henkilöstömitoitukseen alettiin laskea entistä joustavammin perustein huolenpitoon osallistuvaa henkilöstöä niin, että mukaan laskettiin myös muut kuin alalle koulutetut työntekijät.
JHL:n mukaan työntekijävaje tarkoittaa käytännössä sitä, että lähihoitajat eivät ehdi tehdä työtään kunnolla. Pahimmillaan vanhusten ruokailusta ei ole huolehdittu kunnolla eikä heitä ole voitu auttaa ylös vuoteesta.