Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Yritysvastuullisuutta tutkiva Finnwatch käynnistää joukkorahoituskampanjan hiilikompensaatiopalveluiden vastuullisuuden selvittämiseksi.

Kuluttajien ja yritysten huoli ilmastosta on kasvanut nopeasti, ja yhä useammat etsivät keinoja hyvittää hiilidioksidipäästöjään kompensoinnilla. Erilaisten kompensaatiopalveluiden luotettavuus ja vastuullisuus herättää kuitenkin kysymyksiä, toteaa Finnwatch tiedotteessaan.

– Kompensaatiopalveluista on muodostumassa iso bisnes, jossa ei ole yhteisiä sääntöjä, ja erilaisia hankkeita löytyy laidasta laitaan. Osa toimii vastuullisesti, kun taas osalla saattaa olla kiusaus mennä sieltä, missä aita on matalin, sanoo Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.

Kuluttajat miettivät, miksi eri kompensaatiopalveluiden käyttämät arviot tai laskurit antavat samoista asioista erilaisia päästölukuja, ja miten kaukana toisella puolella maailmaa kompensaation nimissä istutettavat metsät saadaan vuosikymmenten saatossa säästettyä hakkuilta.

Finnwatch haluaa kartoittaa Suomen suosituimmat kompensaatiopalvelut.

– Finnwatchilta on toivottu tutkimusta kompensaatiopalveluista, ja haluamme vastata tähän tiedon tarpeeseen, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér sanoo tiedotteessa.

Joukkorahoituksen toteutuessa Finnwatch kartoittaa Suomen suosituimmat kompensaatiopalvelut, niiden takana olevan päästölaskennan sekä mahdolliset sertifikaatit.

Joukkorahoitusta hakeva Anekauppaa vai ilmastotekoja? -hanke tavoittelee myös rahoitusta, jonka avulla tutkimusta voitaisiin tehdä paikan päällä, usein kehitysmaissa sijaitsevissa kohteissa, joissa varsinaisten päästökompensaatioiden väitetään tapahtuvan.

– Haluamme tietää, miten hankkeissa luvatut päästövähennykset toteutuvat, ovatko ne lisäisiä, eli olisivatko ne toteutuneet muutenkin, ja miten niissä kunnioitetaan paikallisväestön ihmisoikeuksia, Leipola toteaa.