Lehtikuva/Joseph Prezioso

Puoluejohto joutuu nopeasti etsimään Bidenin tilalle toisen ”maltillisen”, jos se aikoo pysäyttää Bernie Sandersin ehdokastien.

Tämän uskaltaa jo sanoa: entisestä varapresidentistä Joe Bidenista ei tule Yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokasta.

Näin on siitä huolimatta, että ääntenlasku Iowassa on edelleen kesken, Iowa on pieni osavaltio, ja ääntenlaskusotku on vienyt paljon huomiota itse tulokselta.

Kun 71 prosenttia äänistä oli laskettu, Biden oli vasta neljäntenä hankittujen valitsijamiesten määrässä. Bidenin osuus oli tässä vaiheessa 15,4 prosenttia, ja se tuskin tulee enää ratkaisevasti tästä muuttumaan.

Puoluejohto on selvästi hermostunut Sandersin viime aikoina kasvaneesta kannatuksesta.

Bidenin kannatus on kaukana siitä, mitä useimmissa valtakunnallisissa gallupeissa ykkösenä ollut tarvitsisi kunnon vaalistarttiiin.

Bidenilla ei ole vetovoimaa

Tulos osoittaa selvästi, ettei Bidenilla ole riittävästi vetovoimaa. Biden on ollut niin sanottu maltillinen – eli suomeksi puoluejohdon suosikki – jonka on ajateltu torppaavan vasemmistolaisen Bernie Sandersin tien demokraattien presidenttiehdokkaaksi.

ILMOITUS

Ehkä oli oireellista, että demokraattien establishmentin mielialoja usein hyvin heijastava The New York Times -lehti ei pari viikkoa sitten antamassaan kannatusilmoituksessa nostanut esiin Bidenin nimeä. Lehti suositteli poikkeuksellisesti kahta ehdokasta, Amy Klobucharia ja Elizabeth Warrenia.

Jos usko Bideniin menee, puolueen keskustalaisten, ”maltillisten” – tai miksi heitä haluaakaan kutsua – on nopeasti ryhdyttävä nostamaan jotain toista ehdokasta.

Uskon puute alkaa kohta näkyä myös Bidenin vaalirahoituksessa.

Buttigieg sai nostetta

Vahvimman nosteen Iowasta saa Pete Buttigieg, joka myös lasketaan keskilinjaan. Torstaiaamuun mennessä tulleiden tulosten mukaan hän on Iowassa ykkönen 26,8 prosentilla valitsijamiehistä.

Aivan Buttigiegin kannoilla on senaattori Bernie Sanders 25,2 prosenttiosuudella valitsijamiehistä.

Sandersin neuvonantajan mukaan Jeff Weaverin mukaan Sanders kuitenkin sai enemmän ensimmäisen ja toisen äänestyskierroksen ääniä kuin Buttigieg, vaikka onkin valitsijamiehissä niukasti takana.

Kolmantena on Elizabeth Warren (18,4 prosenttia), jota pidetään Sandersin jälkeen toiseksi vasemmistolaisimpana. Tällä kannatuksella Warren pysyy kilvassa mukana.

Bloomberg tulee vielä

Buttigiegin heikkona puolena on kokemattomuus valtakunnallisessa politiikassa. Hänen meriittinään on vain pienehkön South Bendin kaupungin pormestarius.

38-vuotiaana Buttigieg poikkeaa iältään muuten melko varttuneesta ehdokaskatraasta. Biden on 77-vuotias, Sanders 78 ja Warren 70.

Kilpaan ”maltillisten” kannatuksesta voi vielä tulla New Yorkin entinen pormestari Michael Bloomberg. Hän täyttää ensi viikolla 78, joten varsinainen nuorennusleikkaus hän ei olisi.

Bloomberg jättää ensimmäiset esivaalit väliin ja satsaa kaiken maaliskuulle suurten osavaltioiden esivaaleihin. Erityisesti Kalifornia on tapetoitu Bloombergilla.

Bloomberg ei tarvitse taloudellisia tukijoita, vaan rahoittaa kampanjoinnin omasta pussistaan. Arvioidusta 61 miljardin dollarin omaisuudesta eivät resurssit ihan heti lopu.

Bloomberg on poliittisella urallaan kuulunut sekä republikaaneihin että demokraatteihin.

Sandersia on syrjitty

Biden, jota tähän saakka on pidetty puoluejohdon suosikkina, osoitti pettymystään Iowan tuloksiin arvostelemalla sitä, että osavaltion demokraatit ryhtyivät julkistamaan keskeneräisiä tuloksia.

Sandersin leirissä on oltu varovaisempia. Siellä olisi periaatteessa aihettakin epäluuloisuuteen. Neljän vuoden takaisen valintaprosessin jälkeen tuli toteen näytetyksi Sandersin kampanjan väite, jonka mukaan puoluejohto suosi Hillary Clintonia Sandersin kustannuksella.

Demokraattipuolueen johtoelintä (DNC) tuolloisen esivaalirumban aikana johtanut Debbie Wasserman Schultz joutui jättämään paikkansa, kun johdon puolueellisuus tuli kiistattomasti osoitettua.

Nyt DNC:tä johtaa entinen työministeri Tom Perez, joka hänkin kuuluu niin sanottuihin maltillisiin.

Sanders johtaa New Hampshiressa

Seuraavat esivaalit järjestetään ensi viikon tiistaina New Hampshiressa. Tuoreimpien gallupyhteenvetojen mukaan Bernie Sanders on kiskaissut siellä selvän eron muihin 24–26 prosentin kannatusosuudella.

Kakkosena New Hampshiressa on Biden 16–17 prosentilla, kolmosena Warren 13–14 prosentilla ja Buttigieg vasta nelosena 12–13 prosentilla.

Puoluejohto on selvästi hermostunut Sandersin viime aikoina kasvaneesta kannatuksesta. Tämä on antanut sijaa erilaisille huhuille.

Yhden huhun mukaan DNC palauttaisi puoluejohdon nimeämille supervalitsijamiehille takaisin täyden äänioikeuden. Viime kierroksen jälkeen sääntöjä muutettiin niin, että supervalitsijamiehet pääsevät mukaan vasta, jos kesäkuun puoluekokouksessa yksikään ehdokas ei saa yli 50 prosentin kannatusta.

Toisen huhun mukaan demokraattien ehdokkaana 2004 ollut ja George W. Bushille silloin hävinnyt John Kerry (ikä 76) harkitsisi esivaaleihin lähtemistä, jos Sandersin pysäyttäminen ei muuten onnistu.