Hallitus on päässyt sopuun perhevapaauudistuksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) esitteli mallin keskiviikkona tiedotustilaisuudessa. Pekonen kuvailee mallin takaavan lapselle paikan perhe-etuuksien keskiössä ja edistävän hyvinvointia ja tasa-arvoa.
Uudistuksessa perheen päivärahapäivien kokonaismäärä kasvaisi uudistuksen myötä nykyisestä 11,5 kuukaudesta reiluun 14 kuukauteen. Molemmat vanhemmat saisivat yhtä suuren kiintiön, joka on 164 päivärahapäivää eli noin 6,6 kuukautta. Omasta kiintiöstä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle 69 päivää. Raskaana oleva vanhemmalle tulisi noin kuukauden päivärahajakso ennen vanhempainrahan alkua.
Julkisuudessa mallia on kuvailtu niin sanotuksi 1+7+7-malliksi, mutta Pekonen karsastaa kuvailua.
– Päivärahaetuudet ovat päiväkohtaisia, eikä niitä siksi lasketa kuukausina. Esittämämme pohjamalli merkitsee perheille mahdollisuutta enemmän valita, miten haluavat perhevapaita käyttää ja myös aiempaa pidemmän yhteenlasketun perhevapaajakson, hän sanoo KU:lle.
Jatkossa isän oikeus olla kotona siis pitenee, kun isille kiintiöidyt päivät kasvavat.
– Perheille tulee myös enemmän perhevapaisiin joustoja, jolloin perheet voivat helpommin yhdistellä perhevapaita työelämään ja jakaa kotona käytettävää hoitoaikaa vanhempien kesken. Isien päivärahoihin tulee myös korotuksia nykyisin äitejä vastaavalla tavalla, Pekonen kuvailee.
– Tasa-arvo vanhempien välillä lisääntyy.
Yksinhuoltajat on mallissa huomioitu siten, että yksinhuoltaja saa käyttöön molempien vanhempien päivärahakiintiön.
Lisää joustoa
Vanhempainpäivärahat voi uudistuksen myötä myös käyttää aiempaa joustavammin jaksoissa tai useammassa erässä.
– Niitä voi siis jaksottaa kummankin vanhemman kesken eripituisiin jaksoihin.
Pekonen sanoo, ettei uudistus yksinään ratkaise pikkulapsiperheiden arjen haasteita.
– Ennen kaikkea tarvitaan perhemyönteisyyden asennemuutosta työpaikoilla, koko yhteiskunnassa ja perheiden sisällä. Kutsunkin työnantajat mukaan talkoisiin eli huolehtimaan keinoista, joilla työelämän ja perheen yhdistäminen on aidosti mahdollista.
Kun hallituksen kerrottiin viime viikolla päässeen sopuun perhevapaauudistuksesta, kommentoi Elinkeinoelämän keskusliitto EK sitä kitkerästi. EK:sta mallia kuvailtiin huonoksi, joka ei lisää tasa-arvoa.
– EK:n kritiikki on alusta saakka ollut hieman kitkerää, vaikka yhtä aikaa he myös esittävät huolta alhaisesta syntyvyydestä. Kritiikki on sinänsä ymmärrettävää, koska se pakottaa työelämän joustamaan enemmän perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi, Pekonen sanoo KU:lle.
Pekonen pitää tärkeänä, että työelämä muuttuisi perhemyönteisemmäksi. Tämä voisi auttaa nuoria perustamaan perheitä.
– Perhemyönteisyyden lisääminen olisi varmasti pitkällä tähtäimellä myös EK:n etu, jos haluamme, että meillä on työvoimaa tulevaisuudessakin.
Uudistuksen myötä kummallakin vanhemmalla olisi siis yhtäläinen mahdollisuus perhevapaisiin. Samalla vanhemmuus olisi helpompi jakaa vanhempien kesken. Myös monimuotoiset perheet on tarkoitus huomioida nykyistä paremmin.
– Monimuotoisten perheiden yhdenvertainen kohtelu vähentää myös eriarvoisuutta, jota nykyinen hieman joustamaton ja vanhentunut päivärahamalli ei tue. Raskaussyrjintä on merkittävä naisten työmarkkina-asemaan heikentävä seikka, johon pitäisi eri keinoin puuttua, Pekonen sanoo.
Kotihoidontukeen ei tässä uudistuksessa kosketa, Pekonen sanoo.
– Kotihoidontuella pitkään olevien naisten työmarkkina-asemaa voidaan parantaa myös kohdentamalla heille palveluita työmarkkinoille palautumisen tueksi. Yli puolet perhevapailla olevista naisista on vailla työpaikkaa, jonne palata.
Aikaisintaan 2021
Uudistuksen valmistelu jatkuu nyt virkamiesvetoisen työryhmän vetämänä. Nykyisen arvion mukaan uudistus lisää kustannuksia sadalla miljoonalla eurolla. Summa tarkentuu Pekosen mukaan jatkovalmistelussa.
Milloin perheet voivat odottaa uuden mallin astuvan voimaan?
– Aikaisintaan vuoden 2021 aikana, Pekonen sanoo.