Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Li Andersson hoiti jo homman. Laki muuttuu elokuussa.

Sipilän hallituksen vuonna 2015 tekemä lasten varhaiskasvatusoikeuden rajoitus loukkasi työttömien sekä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla olevien henkilöiden lasten oikeuksia ja asetti perheet myös alueellisesti eriarvoiseen asemaan.

Näin kuuluu Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean antama ratkaisu Lastensuojelun Keskusliiton tekemään kanteluun varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti osana valtion säästöpolitiikkaa vuonna 2015 rajata lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen vanhemman ollessa työtön tai hoitaessa perheen toista lasta kotona. Lastensuojelun Keskusliitto teki vuonna 2016 muutoksesta järjestökantelun Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle.

Ratkaisu tuli nyt. Itse asia on jo korjattu. Eduskunta päätti syksyllä palauttaa yhtäläisen varhaiskasvatusoikeuden kaikille lapsille. Opetusministeri Li Anderssonin esittelemä laki tulee voimaan elokuun ensimmäisenä päivänä.

Sipilän hallitus rajasi lapsen subjektiivista oikeuden varhaiskasvatukseenn 20 tuntiin viikossa vanhemman ollessa työtön sekä silloin, kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta esimerkiksi äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla.

ILMOITUS

”Säästöt haavoittuvimmassa asemassa oleviin”

Lastensuojelun Keskusliiton kantelun mukaan uudistus asetti lapset yhdenvertaisuuden kannalta eri asemaan ja jätti osan lapsista heikompaan asemaan sosiaalisen peruskirjan takaamissa palveluissa ja tuissa. Kantelun mukaan lainmuutos loukkasi myös lapsen vanhempien oikeuksia. Lain valmistelussa ei arvioitu muutoksen pitkän aikavälin todellisia kustannussäästöjä eikä lapsivaikutuksia.

Sosiaalisten oikeuksien komitea nostaa esille ratkaisussaan, että laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen hyvinvointia ja tasaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia lasten elämässä. Suomen valtion säästötoimet kohdennettiin ryhmiin, jotka muutenkin ovat haavoittavammassa asemassa.

– Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kannattaa panostaa, sillä se torjuu syrjäytymistä ja huono-osaisuudesta aiheutuvia riskejä lasten elämässä, muistuttaa Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen järjestön tiedotteessa.

– Komitean päätös tukee ajatusta, ettei säästötoimia voi kohdentaa haavoittavimmassa asemassa oleviin. Se ei ole inhimillistä, mutta ei myöskään yhteiskunnan kannalta fiksua.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on Euroopan neuvostossa toimiva puolueeton asiantuntijaelin, joka valvoo Euroopan sosiaalisen peruskirjan noudattamista tutkimalla valtioiden määräajoin antamia raportteja. Komitea myös käsittelee Euroopan sosiaalisen peruskirjan nojalla tehtyjä järjestökanteluja.

Sipilän hallituksen päätöksistä hallitus on kumonnut myös aktiivimallin.

Perusturvan korjaamisessa riittää urakkaa useammaksi vuodeksi. Maanantaina julkaistun selvityksen mukaan sen perusturvaleikkaukset lisäsivät tuloeroja ja köyhyyttä. 1,4 miljardin euron veronkevennyksiä rahoitettiin leikkaamalla köyhimmille tärkeitä tulonsiirtoja yli 700 miljoonalla.