Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Pää hiilineutraaliin Suomeen saatiin kuitenkin auki. Ensimmäiset askeleet ovat ilmastorahasto ja teollisuuden sähköveron pudottaminen EU:n minimiin.

Hallituksessa iloittiin maanantaina järjestetyn hallituspuolueiden ilmastokokouksen tuloksista. Sen ulkopuolella kiristeltiin hampaita. Päätöksiä fossiilisten polttoaineiden ja turpeen tuista luopumisesta joudutaan edelleen odottamaan.

Erityisen vaikea kenenkään muiden kuin keskustan kiihkeimpien kannattajien on ymmärtää, ettei turpeenpolton lopettamisessa päästy eteenpäin. Kyse on ilmastopolitiikan kannalta megaluokan asiasta. Turpeen energiakäytön päästöt ovat yli seitsemän miljoonaa tonnia, henkilöautoliikenteen kaikki päästöt kuusi miljoonaa.

”Tiekarttansa” mukaan hallitus tavoittelee ilmastotyöllään 17–24,6 hiilidioksiditonnin päästövähennyksiä jo käynnissä olevien 16 tonnin päästövähennysten lisäksi. Turpeen, joka kaiken lisäksi nauttii lähes 200 miljoonan euron verotukia, jättäminen toimien ulkopuolelle mustaa hallituksen mainetta. Ja vain siksi, että keskustan turve-nuijat pitävät kiinni saastuttavasta energiamuodosta.

Olikin irvokasta, miten keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen otti päätösten jälkeen ilon irti tekemättömyydestä:

– Ilmastoneuvonpidon lopputulema osoittaa, miksi keskustaa tarvitaan hallituksessa. Puolenpidosta on kyse. Lopputulema olisi ilman keskustaa ollut todennäköisesti isosti toisenlainen.

ILMOITUS

”Uudet käyttömuodot haihattelua”

Ainakin keskustan nuorisojärjestössä olisi todennäköisesti toivottu toisenlaista lopputulosta. Hallituspuolueiden nuorisojärjestöt esittivät tammikuussa, että turpeesta on luovuttava vuosikymmenen loppuun mennessä.

Keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen totesi tuolloin turpeenpolton lopettamisen olevan kustannustehokas keino vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä.

– Turve tuottaa vain 6 prosenttia Suomen energiasta, mutta aiheuttaa 12 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Turpeen polton päästöt ovat jopa korkeammat kuin kivihiilen. Pitäisi olla itsestään selvää, että turpeesta on luovuttava samassa aikataulussa kuin kivihiilestä.

Tarkkaan ottaen turvetta ei jätetty kokonaan koskematta. Hallitus perustaa ensi kuussa laajapohjaisen turvetyöryhmän, joka ”selvittää, miten turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin, kun energiakäyttö vähintään puolittuu 2030 mennessä ja miten muutos turpeen käytössä tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla”.

– Jo nyt olisi tarvittu selkeitä uusia toimia, kuten päätös turpeen verotuen poistosta. On haihattelua tavoitella turpeelle uusia käyttömuotoja, sillä turpeen paras käyttötarkoitus ilmaston ja ympäristön näkökulmasta on olla suossa osana toimivaa ekosysteemiä, sivalsi Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Satojen miljoonien ilmastorahasto

Ilmastokokouksen konkreettisin tulos oli teollisuuden sähköveron alentaminen EU:n minimiin asteittain ensi vuodesta alkaen. Tämän tarkoitus on vauhdittaa puhtaita investointeja.

– Ratkaisu tukee teollisuuden sähköistymistä ja luo ennustettavuutta yrityksille. Ennustettavuus on tärkeää, jotta yritykset uskaltavat investoida Suomeen. Ilmastotyö voi vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä, avata vientimarkkinoita ja tuoda työtä koko Suomeen, sanoi keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni.

Toinen selkeä päätös oli ilmastorahaston perustaminen viime vaalikaudella perustetun Valtion kehitysyhtiö VAKEn pohjalle. Rahasto keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen.

VAKEn pääoman suuruus on yli kaksi miljardia euroa. Tämän hallituskauden aikana ilmastorahaston on mahdollista käyttää satoja miljoonia euroja esimerkiksi kiertotalouden, puhtaan teknologian ratkaisujen sekä energiatehokkuuden kehittämiseksi.

Ilmastorahaston toiminnan ja talouden tarkemmat linjaukset valmistellaan kehysriiheen mennessä.

Oikeudenmukainen siirtymä

Hallitus painottaa oikeudenmukaista ilmastosiirtymää.

– Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tehdään sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla, pääministeri Sanna Marin sanoi.

Opetusministeri Li Anderssonin mukaan varmin keino nostaa Suomi maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi on tehdä ilmastoystävällisistä ratkaisuista mahdollisia jokaiselle ihmiselle tulotasoon ja asuinpaikkaan katsomatta.

– Meidän lupauksemme suomalaisille on toteuttaa ilmastotoimet niin, että ne luovat Suomeen työtä ja hyvinvointia, eivät pelkoa ja erimielisyyttä.

Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan päästöjä vähennettäessä on huolehdittava, että kustannukset eivät kasaannu niille joilla on jo valmiiksi tiukkaa ja että fossiilisten polttoaineiden parissa työskentelevät löytävät uudet työpaikat.

Epäreiluinta olisi jättää tekemättä, koska ilmastonmuutoksesta kärsivät pahiten juuri heikossa asemassa olevat, Ohisalo sanoi.