Lehtikuva/Martti Kainulainen

Joona Mielosen mukaan Suomessa on laaja yhteinen näkemys siitä, että kansallisomaisuuden kuuluu olla julkisessa omistuksessa.

Kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi avautui viime perjantaina. Vuorokausi myöhemmin tarvittavat 50 000 nimeä olivat kasassa. Maanantaina iltapäivällä Joona Mielonen, yksi aloitteen vastuuhenkilöistä, vastaa puhelimeen. Lukema on silloin 75 336.

Mielonen kertoo aloitteen tekijöiden uskoneen, että nimet saadaan kasaan puolessa vuodessa, mutta näin hurja menestys yllätti.

Suosion syiksi hän arvioi kahta asiaa.

Vihiä antoi vuosi sitten vireille pantujen kaivoslain uudistamista vaatineiden aloitteiden suosio. Mielosen oma viime vuoden tammikuussa aloittama aloite pysähtyi 23 000 nimeen, mutta vähän sen jälkeen tehty Kaivoslaki Nyt -aloite ylitti rajan ja se lähetettiin eduskuntaan viime lokakuussa.

– Suomessa on luonnollisten monopolien ja kansallisomaisuuden suhteen aika yksimielinen näkemys, että niiden pitäisi olla julkisesti hoidettavissa ja toiminta hyödyttää yhteistä etua yksilön edun sijaan, Mielonen sanoo.

ILMOITUS

– Ehkä tärkein selitys kuitenkin on se, mitä tapahtui Carunan kanssa. Ihmiset ovat nähneet, että tällainen yksityistämishanke voi käytännössä johtaa hintojen nousuun ja toiminnan laadun heikkenemiseen. Ehkä senkin takia ihmiset ovat nousseet takajaloilleen.

Nimien keruuseen on aikaa heinäkuun loppuun asti. Aloitteen tekijät miettivät lähiaikoina, jatketaanko sinne asti vai viedäänkö se aiemmin eduskuntaan.

Vain muutama aloite on tullut hyväksytyksi eduskunnassa. Mielosen mukaan tämän suhteen toiveet ovat korkealla. Suosiota on tullut kaikista puolueista.

Vesi on meidän -aloitteessa esitetään käynnistettäväksi valmistelu ”sellaisen lainsäädännön luomiseksi, jolla estetään julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille. Nykyinen omistus pidetään julkisen sektorin hallussa. Hyväksyessään tämän kansalaisaloitteen eduskunta edellyttää valtioneuvostoa ryhtymään lainvalmisteluun asiassa”.

– Mikään ei estä hallitusta aloittamasta vaikka heti tämän aloitteen mukaista valmistelua, Mielonen vinkkaa.

Lähti liikkeelle vasemmistoliiton some-keskustelusta

Joona Mielosen lisäksi kansalaisaloitteella on viisi muuta vastuuhenkilöä. Kaikki ovat ainakin alueillaan tunnettuja vasemmistoliittolaisia vaikuttajia. Vasemmistoliiton Facebook-ryhmästä se myös lähti liikkeelle. Siellä Jyväskylässä käynnissä oleva yksityistämishanke herätti paljon keskustelua.

– Kohosen Olli sen nosti ensimmäisenä esille, että tästä pitää tehdä aloite, kertoo Mielonen, joka oli itsekseen pohtinut samaa.

Sitten tapahtumat etenivät hurjaa vauhtia. Aloitetta alettiin kirjoittaa viime viikon maanantaina (27.1.). Oikeusministeriö hyväksyi sen torstaina, aloite avautui perjantaina 31.1. ja seuraavana päivänä 50 000 nimen raja meni rikki.

Kansalaisaloitetta voi siis myös pitää vasemmistoliittolaisen toiminnan suurmenestyksenä. Voisiko tästä oppia jotain?

– Itse olen ollut sitä mieltä, että meidän paikallisaktiivien pitäisi hyödyntää enemmän kansalaisaloitetta politiikan tekemisessä.

Mielosen mielestä vasemmistolaisuutta kannattaa pitää tässä yhteydessä taka-alalle, että mukaan saadaan muidenkin puolueiden aktiiveja.

– Viedään asiaa eteenpäin ja pidetään puoluepolitiikkaa erillään, on hänen neuvonsa.

Mielosen mukaan on tärkeää kerätä nimiä kansalaisaloitteisiin myös toreilla ja eri tapahtumissa ihmisten parissa. Vesialoite on niin tuore, että siihen on kerätty nimiä vasta Jyväskylässä. Kotkassa niitä kerätään tänä torstaina kuukausimarkkinoilla.