Viime vuosikymmen oli perusturvaetuuksien kehityksen kannalta epäyhtenäinen. Alkuvaiheessa perusturvaa korotettiin, kun esimerkiksi takuueläke säädettiin, työttömien perusturvaan sekä toimeentulotukeen tehtiin tasokorotus ja etuuksien indeksisuojaa laajennettiin. Vuonna 2014 myös opintorahoja korotettiin. Verotuksen muutokset, erityisesti perusvähennyksen korotukset, tukivat muutosta
Juha Sipilän hallituksen kaudella tuli jyrkkä muutos, kerrotaan SOSTEn julkaisemassa selvityksessä , jonka on laatinut tohtori Pertti Honkanen.
Vuosikymmenen alun parannusten jälkeen ryhdyttiin pienentämään etuuksia erityisesti indeksileikkauksilla ja -jäädytyksillä. Ne koskivat laajasti eri etuuksia, kuten työttömän peruspäivärahaa, pienimpiä sairauspäivärahoja ja kansaneläkkeitä.
Yleisenä kehityspiirteenä vuosina 2016–2019 tuloeroja ja köyhyyttä kuvaavat indikaattorit kasvoivat. Voimakkain muutos sekä tuloerojen kasvun että köyhyyden lisääntymisen suuntaan tapahtui vuonna 2017. Se selittynee pitkälti silloin toteutuneella indeksileikkauksella ja muilla huononnuksilla kuten opintotuen leikkauksella, Honkanen kirjoittaa.
Vuonna 2017 ei tehty mitään kompensoivia muutoksia kuten myöhempinä vuosina esimerkiksi 2018 takuueläkkeen korotus.
Köyhät rahoittivat veronkevennykset
Honkasen laskelmien mukaan Sipilän hallituskaudella 2015–2019 simuloitujen tulonsiirtojen kokonaissumma väheni vuositasolla 783 miljoonaa euroa. Toisaalta välittömien verojen ja maksujen kokonaissumma väheni lähes 1 400 miljoonaa euroa siitä huolimatta, että työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu nousivat tuntuvasti.
”Siten voidaan sanoa, että veronkevennyksiä rahoitettiin osittain tulonsiirtoja leikkaamalla ja että tulonsiirtojen ja verojen muutokset olivat kokonaisuudessaan julkisen talouden alijäämää lisääviä”, kirjoittaa Honkanen.
Honkasen tekemät esimerkkilaskelmat osoittavat, että välttämättömän kulutuksen varmistaminen kaikille edellyttää huomattavia korotuksia perusturvaan. Tätä tarkastellaan viitebudjeteilla, joiden määrittelemä kulutuksen taso on kaukana kotitalouksien keskimääräisestä kulutuksesta.
Nykyinen perusturva ei riitä välttämättömiin tarpeisiin ja palveluihin. Selvitys osoittaa, että tilanteen korjaaminen vaatisi huomattavia korotuksia perusturvaan. Esimerkiksi yksin asuvan työttömän peruspäiväraha pitäisi lähes kaksinkertaistaa nykyisestä, korotuksen tulisi olla 607 euroa.
Lapsilisien korotus seuraava askel
– Hyvinvointivaltion säilyttäminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta. Sen tavoitteleminen köyhien toimeentulosta leikkaamalla on julma ja myös itseään vastaan toimiva linja, sanoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
– Sosiaaliturvaa uudistava komitea aloittaa työnsä toivottavasti pian. Työn tavoitteeksi tulee asettaa sosiaaliturvan selkiyttäminen ja perusturvan parantaminen.
Lapsiperheiden perusturvan taso on monilta osin jäänyt jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. SOSTEn selvitys osoittaa, että esimerkiksi lapsilisiä pitäisi korottaa 47–68 prosenttia tämän vuoden tasosta, jotta päästäisiin vuoden 1994 reaalitasolle. Esimerkiksi ensimmäisen lapsen lapsilisä vaatisi 44 euron korotuksen. Kolmannen ja neljännen lapsen lapsilisissä korotuksen olisi oltava jo 87 euroa.
Hallitus on luvannut parantaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa ja toimia johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Vuoden 2020 alusta erityisesti yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden etuuksiin tehtiinkin pieniä korotuksia. Hallitus on myös luvannut arvioida jokaisen budjettiriihen yhteydessä mahdollisuuksia tehdä uusia panostuksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.
– Kevään kehysriihessä on oikea aika tehdä päätös lapsilisien korottamisesta. Etuus tulee myös sitoa indeksiin, jotta se ei jäisi jatkuvasti jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä, toteaa erityisasiantuntija Anna Järvinen.