EU:n komissio julkisti tammikuun puolivälissä ensimmäisen suunnitelman siitä, miten lähivuosien ilmastotoimet rahoitetaan. Komission arvion mukaan siirtymää varten tarvitaan vähintään 260 miljardia euroa vuosittain.
Suunnitelman rahoitusohjelmassa aiotaan koota tuhat miljardia euroa yksityisiä ja julkisia sijoituksia kymmenen vuoden aikana.
Toinen osa on reilun siirtymän mekanismi, johon esitetään budjetoitavaksi 100 miljardia euroa budjettikaudelle 2021–2027. Valtaosa rahasta tulisi jo olemassa olevista rahoitusohjelmista sekä Euroopan investointipankin lainoista.
Suomessa valmistellaan ilmastolain uudistamista.
Varsinaista uutta rahaa olisi 7,5 miljardia euroa. Ympäristöjärjestöt pitävät summaa liian pienenä.
Reilun siirtymän rahan jakamiseen tulisi kriteerit, joissa otettaisiin huomioon muun muassa alueen riippuvuus fossiilisesta tuotannosta, työllisyys ja jäsenmaan elintaso.
Vasemmistoliiton europarlamentaarikon Silvia Modigin mukaan tärkeää on, ettei rahaa mene vääriin osoitteisiin. Kompensoitavien toimien on oltava aitoja ja vaikuttavia ilmastotekoja.
– Hyviä kohteita olisivat hiilestä toimeentulonsa saavien uudelleenkoulutus ja energiatehokkuuden parantaminen, mikä samalla laskisi asumiskustannuksia ja poistaisi energiaköyhyyttä. Hyödyllistä olisi myös tukea ilmastokestävien työpaikkojen luomista, esimerkiksi jonkin teollisen prosessin muuntamista kiertotalouden periaatteisiin nojaavaksi, sanoo Modig.
Suomessa hallitus valmistelee ilmastolain uudistamista. Siihen kirjataan hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Hallitus on määritellyt, että ilmastopolitiikassa on otettava huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansainvälinen kilpailukyky.
Hallitus kokoontuu helmikuun alussa kokoukseen, jossa vedetään linjoja ilmastotoimille.