IPS/Germán Miranda

Nepalin faktat:

Sisämaavaltio Himalajan vuoristossa

Asukkaita 30,3 miljoonaa

Kansallisen köyhyysrajan alla 25,2 % (2019)

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 63,9 %

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 147/188

Hiilidioksidipäästöt 0,3 tonnia/asukas (2019)

Sijoitus YK:n maailman onnellisuusraportissa 101/156 (2018)

(Lähde: YK)

Lannasta ja muusta kompostoituvasta jätteestä saadaan biokaasua ja lannoitetta.

Nepalin tulevaisuus saattaa löytyä lantakasasta. Uusi teollisen kokoluokan biokaasutehdas Pokharan lähellä on todistanut, että metaanikaasun valmistaminen karjan lannasta ja muusta maatilajätteestä voi korvata ulkomailta tuodun nestekaasun ja kemialliset lannoitteet.

Kolmessa vuosikymmenessä Nepalista on tullut maailmanjohtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Tällä hetkellä niitä on 300 000 vähentämässä metsäkatoa, kohentamassa ihmisten terveyttä ja nostamassa naisia ylös raadannasta ja köyhyydestä.

Pokharalainen yritys Gandaki Urja on laajentanut kotitalouskompostorin teollisen mittakaavan tehtaaksi, jonka käyttämä ilmastoystävällinen teknologia voitaisiin levittää koko valtakuntaan ja siten vähentää Nepalin kauppataseen vajetta.

Kushal Gurungin perustama yritys työskentelee myös tuuli-, aurinko- ja vesivoiman kanssa. Gurung kuitenkin uskoo, että Nepalille paras keino saavuttaa kestävä kasvu on tehdä energiaa jätteestä.

– Nepalin täytyy hylätä fossiiliset polttoaineet, mutta myös uusiutuvien energiavarojen joukossa biokaasulla on kolminkertainen etu: se vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja on sen tähden ilmastoystävällinen, se mahdollistaa raakajätteen käsittelyn ja se voi vähentää nestekaasusta ja kemiallisista lannoitteista koituvia tuontimaksuja, Gurung sanoo.

– Se on win-win-win-tilanne.

Tyytyväiset asiakkaat

Gandaki Urjan biokaasutehdas tuottaa päivässä kaasua 200 sylinteriä, jotka myydään Pokharan suuriin hotelleihin ja ravintoloihin.

Asiakkaat maksavat sylintereistä pantin, ja yleensä käyttävät pari sylinteriä päivässä. Biokaasun kilohinta on sama kuin valtion tukeman nestekaasun. Asiakkaat kuitenkin suosivat biokaasua, sillä se säästää heidän kustannuksiaan jopa 30 prosenttia. Biokaasun lämpöarvo on korkeampi kuin nestekaasun eikä siitä jää jätettä.

– Asiakkaat ovat tyytyväisiä ja me odotamme kysynnän kasvavan tulevaisuudessa, kun sana leviää, Gandaki Urjan johtaja Ashim Kayastha sanoo.

Puolet tehtaan tuloista tulee biokaasusta ja toinen puoli jätteestä, joka kuivataan ja myydään orgaanisena lannoitteena. Tehdas tuottaa parhaimmillaan 11 000 tonnia lähialueen maatiloille myytävää lannoitetta.

Ei pelkkä energiaprojekti

Biokaasun tulevaisuus riippuu teknologian skaalaamisesta koko valtion alueelle, sillä mikä tahansa kunta, joka tuottaisi enemmän kuin 40 tonnia biohajoavaa jätettä päivässä, voisi perustaa oman biokaasutehtaansa.

Nepal tuo maahan 500 000 tonnia kemiallisia lannoitteita vuodessa, ja jos kaikki sata kuntaa tuottaisivat jokainen 5 000 tonnia luomulannoitetta, Nepal saisi leikattua tuontilaskuaan.

Myös maan vuosittainen, 265 miljoonan euron nestekaasun tuonti Intiasta voisi merkittävästi vähentyä. Se on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja ahmaisee jo 2,5 prosenttia Nepalin koko tuontilaskusta.

Mutta jotta teollinen biokaasutuotanto voisi skaalautua, se tarvitsisi saman valtiontuen kuin vesi-, aurinko- ja tuulivoima. Tällä hetkellä vesivoimaan investoijat nauttivat kymmenvuotista yritysverovapautta, ja sitä seuraavien viiden aikana he maksavat verosta vain puolet.

Aurinko-, tuuli- ja vesivoiman vaatimista tuontitarvikkeista maksetaan vain yhden prosentin vero, mutta mitään vastaavaa helpotusta ei ole teollisen kokoluokan biokaasutuotannolle.

– Hallituksen ei pitäisi nähdä tätä vain energiaprojektina, vaan ymmärtää sen moninaiset hyödyt, Kushal Gurung sanoo.

Jos me haluamme tehdä Nepalista luomun seuraavan kymmenen vuoden aikana, tämänkaltaiset projektit pitäisi priorisoida.

Englanninkielinen versio

Nepalin faktat:

Sisämaavaltio Himalajan vuoristossa

Asukkaita 30,3 miljoonaa

Kansallisen köyhyysrajan alla 25,2 % (2019)

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 63,9 %

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 147/188

Hiilidioksidipäästöt 0,3 tonnia/asukas (2019)

Sijoitus YK:n maailman onnellisuusraportissa 101/156 (2018)

(Lähde: YK)