Tutkijoiden mukaan Suomen koulut valmistavat lapsia maailmaan, jota ei enää ole olemassa. Nopeasti muuttuvat osaamistarpeet vaativat uuden oppimisjärjestelmän, joka antaa kaikille yleissivistyksen, elämänhallinnan perustaidot ja valmiudet osaamisen jatkuvaan uudistamiseen.
Koulutusjärjestelmä nähdään nykyisin talouden ja tuotannon osasysteeminä, jonka tehtävänä on tuottaa työvoimaa elinkeinoelämälle. Jos koulutus ymmärretään ensisijaisesti investoinniksi aineettomaan tuotantoon, myös ihmisen ajattelu ja osaaminen voidaan nähdä tuotantovälineenä. Näin ollen luulisi olevan itsestään selvää, että on järkevää investoida koulutukseen niin, että se tuottaa mahdollisimman paljon lisäarvoa kestävään kehitykseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on toiminut viisaasti ja avannut (17. 1.) verkkokyselyn koulutuspoliittisen selonteon valmistelun tueksi. Avoimen kyselyn avulla kaikilla on nyt mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä.
Koulutusjärjestelmä nähdään nykyisin talouden ja tuotannon osasysteeminä.
Myös väestökehityksellä on merkittävä vaikutus koulutuksen järjestämiseen. Nuorten määrä vähenee niin paljon, että eri koulutustasojen ja -muotojen on löydettävä paremmin toisensa. Erityisesti lukion ja ammatillisen koulutuksen opintoja pitäisi pystyä yhdistämään ja suorittamaan entistä joustavammin.
Ydintavoitteena voisi olla Sitran esittämä ideaalimalli, jossa oppijat saavat aidosti riittävää tukea ja ohjausta läpi elinikäisen koulutuspolun, ja joka antaa koko ikäluokalle yhtä hyvät valmiudet elinikäiseen oppimiseen lähtötasosta riippumatta.
Toivottavasti Suomen menestymisestä vastaavilta päättäjiltä löytyy rohkeutta ja sivistystä investoida tulevaisuuteen ja käynnistää Suomen oppimisjärjestelmän uudistustyö varhaiskasvatuksesta työelämään.
Jukka Söderdahl
Pori