Jarno Mela

Hallituksen tulee ensi syksynä esitellä toimet, joilla syntyy 30 000 uutta työpaikkaa.

Hallituksen itselleen asettama työllisyyshaaste on osaamishaaste, tiivistää opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson blogikirjoituksessaan puolueen verkkosivuilla. Anderssonin blogikirjoitus julkaistiin keskiviikkona, jolloin hallitus oli koolla pohtimassa työllisyystavoitteen saavuttamista.

– Arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia Suomeen syntyvistä työpaikoista edellyttää korkea-asteen osaamista. Vain peruskoulun varassa olevien työllisyys on käytännössä vapaapudotuksessa, Andersson kirjoittaa.

Andersson kiinnittää kirjoituksessaan huomiota, että tammikuun alussa Suomessa oli avoinna ennätysmäärä työpaikkoja, 63 000 kappaletta. Samaan aikaan työttömyysprosentti oli 6,5.

– Suomalaisten työmarkkinoiden keskeisin ongelma kiteytyy juuri näihin lukuihin. Työttömien työnhakijoiden osaaminen ei vastaa sitä mitä työnantajat ja elinkeinoelämä tällä hetkellä etsivät.

Anderssonin mukaan keskeinen rooli työllisyyden edistämisessä on osaamisella ja koulutuksella. Kun ongelma on osaamisvajeessa, ei siihen auta työttömyysturvan heikennys.

ILMOITUS

– Toimet suomalaisten osaamistason nostamiseksi tulevat olemaan yksi tämän hallituksen kauaskantoisimmista työllisyystoimista.

Andersson luettelee kirjoituksessaan pitkän listan toimia, joilla hallitus pyrkii parantamaan ihmisten osaamista. Niihin kuuluvat niin oppivelvollisuuden laajentaminen kuin jatkuvan oppimisen uudistaminen.

Yli 55-vuotiaiden työllisyys laahaa

Suomi on erityisesti yli 55-vuotiaiden työllisyydessä muita Pohjoismaita perässä. Jos heidän työllisyytensä olisi Ruotsin tasolla, olisi hallituksen työllisyyshaaste Anderssonin mukaan ratkaistu.

– Toinen ryhmä, jonka työllistymisestä kannan huolta ovat maahanmuuttajataustaiset naiset. On meidän yhteinen etumme, että Suomeen muuttavat ihmiset pääsevät nopeasti oppimaan kieltä ja hankkimaan työelämässä tarvittavat taidot, ja että he löytävät työpaikan.

Andersson kaipaa myös enemmän kunnianhimoa työllisyyskeskusteluun. Tällä hetkellä kiistellään eniten siitä, kuka on valmis leikkaamaan mistäkin sosiaaliturvaetuudesta.

– Myös taloudellisten kannustimien parantamiseksi on parempia ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempia keinoja kuin sosiaaliturvan leikkaaminen.

– Yksi toimiva keino olisi varhaiskasvatusmaksujen alentaminen,sillä maksut vaikuttavat erityisesti pienten lasten äitien työllisyyteen ja niitä alentamalla voitaisiin myös kasvattaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta.

Andersson nostaa esiin myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ihmisten määrän kääntyneen toissavuonna kasvuun. Vuonna 2018 noin 20 000 ihmistä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Kasvusta 47 prosenttia johtui mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnettyjen eläkkeiden lisääntymisestä.

Kirjoituksensa lopuksi Andersson toteaa, että 75 prosentin työllisyystavoite vaatii vaatii useiden eri hallinnonalojen toimia ja tiivistä yhteistyötä.

– Nopeasti muuttuvassa maailmassa kunnianhimon tason on oltava korkeammalla kuin siinä, että kiistelisimme mitä sosiaaliturvaetuutta kukin on valmis leikkaamaan.