Lehtikuva/Vesa Moilanen

Palvelualoilla on usein pakko kulkea töihin yksityisautolla, sillä julkiset palvelut, työajat ja työpaikan sijainti eivät mahdollista viisasta työmatkaliikkumista.

Viisas työmatkaliikkuminen edistäisi pamilaisten työhyvinvointia ja vähentäisi liikenteestä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. PAM selvitti työmatkaliikkumisen tilaa ja asenteita jäsenistönsä ja palvelualojen työnantajayritysten keskuudessa. Kyselyyn osallistui yli 9 300 työntekijää ja noin 250 työnantajayrityksen edustajaa.

Viisaalla työmatkaliikkumisella tarkoitetaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttämistä.

Viisas ja kestävä työmatkaliikenne on ympäristöä säästävää, turvallista, sujuvaa, terveellistä sekä taloudellista. PAMin tuoreen tutkimuksen vastaajista 56 prosenttia kulkee töihin pääasiallisesti omalla autollaan. Suomalaista keskivertoa huomattavasti enemmän, noin 74 prosenttia tutkimuksen vastaajista, pitää tärkeimpänä syynä oman auton omistamiseen juuri työmatkoja.

Auton kulut ovat merkittävä rasite.

Epäsäännölliset työajat

Tärkeimpänä viisaan työmatkaliikkumisen kannustimena pamilaiset pitävät rahallista säästöä. Autoliiton mukaan oman auton kokonaiskulut ovat Suomessa keskimäärin vähintään 5 000 euroa vuodessa.

Toiseksi tärkeimpänä syynä he pitävät oman terveytensä parantumista. Työnantajakyselyssä vastaavasti tärkeimpänä syynä kestävään työmatkaliikkumiseen siirtymisessä pidettiin työhyvinvoinnin lisääntyminen sekä toiseksi tärkeimpänä työntekijöiden terveyden parantumista.

ILMOITUS

Kolmanneksi tärkeimpänä tekijänä siirtyä viisaampaan työmatkaliikkumiseen pidettiin niin työntekijä- kuin työnantajakyselyssäkin hiilidioksidipäästöjen vähenemistä.

Tutkimukseen osallistuneet työntekijät kulkevat pääsääntöisesti alle kuuden kilometrin työmatkoja, mutta lyhyestä matkasta huolimatta muut syyt, kuten yötyö, epäsäännölliset työajat ja työpaikan sijainti, vaativat oman auton käyttöä.

Nämä esteet rajoittavat myös julkisen liikenteen saavutettavuutta.

– Palvelualoilla työskenteleviä harvoin palvelee 8–16 -yhteiskunnan palvelurakenne, eikä esimerkiksi etätyö ole yleensä mahdollista. Tämä johtaa pakkoon omistaa oma auto, jonka kulut ovat merkittävä rasite pamilaisten palkkapussille, PAMin markkinointipäällikkö Tero Leponiemi sanoo.

– Viisaaseen työmatkaliikkumiseen siirtymistä edistää Infrastruktuurin parantaminen, mutta tärkeää on myös pienten esteiden purkaminen. Näitä ovat esimerkiksi pyöräpysäköinnin järjestäminen tai sosiaalitilojen asianmukaisuudesta huolehtiminen.

Työmatka hyötyliikunnaksi

Pamilaisten keskuudessa työmatkaliikkumattomuus korreloi myös muutoin epäaktiivisten elämäntapojen kanssa. Tutkimuksessa todetaankin, että työmatkat tulisi nähdä mahdollisuutena terveyttä edistävään liikuntaan, jotta myös epäsäännöllisten työaikojen kanssa painivat ehtisivät liikkumaan. Tästä syystä juuri työnantajan positiivinen suhtautuminen ja kannuste ovat tärkeitä tavoitteen toteutumisessa.

PAMin tutkimus on toteutettu kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy:n tuella. Tavoitteena on yhdessä löytää keinoja viisaan liikkumisen edistämiseen. Motivan liikkumisen ja liikenteen asiantuntija Taneli Varis toteaa useiden tekijöiden ajavan yhteiskuntaa kohti vähemmän henkilöautoista riippuvaa liikkumista.

– Siirtymä on sitä sujuvampi ja hyväksytympi, mitä enemmän voimme ohjata työntekijöitä muihin valintoihin niin sanotuin pehmein keinoin ja parempia liikkumisen mahdollisuuksia tarjoamalla, Varis tiivistää.