Lehtikuva/Emmi Korhonen

”Hoiva-alan tilanne on haastavampi kuin julkisella puolella. Palkat ovat jopa kunta-alaa heikommat.”

Työmarkkinakierroksella ovat keskiviikkona vuorossa neuvottelut yksityisen sosiaali- ja terveysalojen työehtosopimuksesta. Ammattiliittojen odotukset ovat samoja kuin aiemmin käynnistyneellä julkisella puolella: tuntuvat palkankorotukset, työehtojen parannuksia ja luottamusmiesten aseman vahvistaminen.

Kilpailukykysopimuksen tuomat ilmaiset työtunnit on poistettava alan työehtosopimuksesta ja alan työaika pitää palauttaa kiky-sopimusta edeltäneelle tasolle, vaativat JHL ja SuPer.

– Palkkaratkaisun pitää pienentää perusteettomia palkkaeroja sosiaalipalvelualan ja kuntasektorin välillä. Tavoitteena on myös tasa-arvoerä tai palkkaohjelma, jolla kurotaan umpeen naisvaltaisen alan palkkaeroa suhteessa miesvaltaisiin aloihin, JHL:n sopimustoimitsijat Kari Bagge ja Kalle Honkanen kertovat liiton tavoitteista.

SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan yksityisen hoiva-alan tilanne on jopa haastavampi kuin julkisella puolella. Palkat ovat kunta-alaa heikommat.

– Tällä neuvottelukierroksella on kurottava umpeen perusteeton palkkaero kunta-alan ja yksityisen sektorin välillä. Pahimmissa tapauksissa palkkaero yksityisen ja kunta-alan välillä on jopa useita satoja euroja kunta-alan hyväksi. Tähän on saatava muutos tällä neuvottelukierroksella.

ILMOITUS

Hoivakriisi ei tuonut muutosta

JHL:n mukaan myös alan palkkausjärjestelmä kaipaa uudistamista. Sen korjaaminen ja palkankorotukset luovat vetovoimaa työvoimapulasta kärsivälle alalle.

SuPerin mukaan alkuvuoden 2019 hoivakriisi ei korjannut pysyvästi hoivayritysten toimintaa. Yli 70 prosenttia liiton kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että hoidon laatu ei ole parantunut. Hoitajamitoitus ei ole kohdallaan eikä henkilökuntaa ole lisätty asiakkaiden tarpeiden mukaan esimerkiksi saattohoitotilanteissa.

SuPerista kuvataan, että hoivayrityksiin palkataan henkilökuntaa, mutta ei välttämättä vakituiseen työsuhteeseen. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla solmitaan paljon ns. runkosopimuksia, joissa työnantajat usein katsovat, että jokainen erillinen työvuoro on aina työntekijälle uusi työsuhde. Tämä aiheuttaa suurta epävarmuutta toimeentulosta ja näin vaikeuksia tulevaisuuden suunnittelulle. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on epävarmassa tilanteessa hankalaa.