Venäjää kohautti viime viikolla uutinen: perustuslaki menee remonttiin ja duuman asema vahvistuu.
Putinic-laiva ei silti ole törmännyt yllättävään jäävuoreen. Valtiolaivan kannella tukevasti seissyt kapteeni, presidentti Vladimir Putin piti keskiviikkona 15. tammikuuta vuotuisen kansakunnan tila -puheensa. Pääosin sisäpolitiikkaan keskittyneessä puheessa sävellajina oli duuri etumerkinnällä valtakunnassa kaikki hyvin. Varsinainen pommi iski yleisönä istuneeseen Venäjän eliittiin puheen lopussa.
Suuri eliittijoukko kuuli outoja sanoja. Putin puhui duuman vallan vahvistamisesta osittain presidentin vallan kustannuksella. Demokratisointi oli sana, jota ei Putinicin komentosillalta ollut juuri aikaisemmin kuultu. Eliittiä vavahdutti Putinin puhe presidentin vallan vähentämisestä.
Kirsikkana puhecoctailissa oli ilmoitusluontoinen tiedotus Putinicin miehistön uudelleen järjestelyistä. Kapteeni kertoi, että pääministeri Dmitri Medvedevin hallituksen on erottava perustuslakiuudistuksen vuoksi.
Medvedev ilmoitti heti, että hallitus eroaa. Hän sanoi, että erottamisilmoitus oli hänellekin uutinen. Hän väitti, ettei tiennyt siitä etukäteen. Pian uutisoitiin uudesta pääministeristä, joka on poliittisesti kokematon Mihail Mišustin, 53, Venäjän liittovaltion veroviraston johtaja.
Perustuslakiuudistus tullee kiireaikataululla duumaan jo huhtikuussa. Se ennakoi, että aiemmin suunnitellut duuman vaalit 2021 ja presidentin vaalit 2024 aikaistuvat.
Vallanvaihdoksi
naamioitu operaatio
Putinin puhe oli hyvin orkestroidun vallanvaihdon alkusoitto. Putinic ei ole uppoamassa. Puheen ydin tarkentuu Venäjän johdon uudelleenjärjestelyn vallanvaihdoksi naamioiduksi operaatioksi.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi arvioi Kansan Uutisille, että kyse ei ole Venäjän demokratisoimisesta vaan hallitusta vallanvaihdon valmistelusta.
– Tässä prosessissa ollaan ratkaisemassa vallan uudelleen perimysongelmaa. Se tarkoittaa sitä, että on löydettävä Putinille sellainen asema, jossa hän tuntee olonsa turvalliseksi.
Putinin valta presidenttinä pitäisi päättyä vuoden 2024 presidentin vaaleihin. Seuraajaa kiinnostavampaa on se, mikä tulee olemaan Putinin asema uuden presidentin noustua valtiolaivan kannelle. Maalataanko laivan kylkeen nimi Putinic 2 vai nimetäänkö se uudelleen.
Putinista on huhuttu pääministeriä vuoden 2008 tapaan, jolloin hänen edelliset presidenttikautensa päättyivät. Huhuissa on uumoiltu samanlaisesta paluusta presidentiksi. Tuoreimmissa huhuissa Putinille on kaavailtu jotakin uutta virkaa duumassa.
Putin istuu Venäjän turvallisuusneuvoston johdossa. Voi olla, että hän jää virkaansa. Elimen tärkeyttä korostaa se, että Putin nimitti nyt luottomiehensä Medvedevin neuvoston varapuheenjohtajaksi – virkaan, jota ei muodollisesti vielä ollutkaan.
Pynnöniemi arvioi, että mullistuksilta vaikuttavat muutokset Putinicin komentosillalla eivät ennakoi katastrofia, hallitsematonta törmäystä jäävuoreen, jonka huipulla keikkuvat Putinia vastustavien demokratiavaatimukset.
– Kiinnostavaa on se, että missään vaiheessa tästä ei ole puhuttu kriisinä.
Demokratisointi on hänen mukaansa savuverhomainen termi, jonka alla hallittu muutos Putinin presidenttiyden jälkeen hoidetaan.
– Mutta ei ole poissuljettu mahdollisuus, että jossain vaiheessa muutokset mahdollistavat sen, että Venäjän poliittinen järjestelmä on enemmän edustuksellisen demokratian näköistä. Tällä hetkellä sitä ei olla muuttamassa. Motiivi ei mielestäni ole se, että Venäjästä haluttaisiin tehdä demokraattisempi. Muutokset voivat silti johtaa siihen hyvin pitkän ajan kuluessa.
Mitä Putin pelkää?
Oleellista vallanvaihto-operaatiossa on se, miten turvataan Putinin henkilökohtainen asema. Keskeistä siinä on valtavan omaisuuden turvaaminen. Kysymykset omaisuuden hankkimisesta täytyy torpedoida ja estää mahdolliset sitä koskevat oikeudelliset syytökset. Oikeudellisilta syytöksiltä Putin pitää suojata myös poliittisten päätöstensä vuoksi, jotka koskevat esimerkiksi sotilaallista mukaan menemistä Ukrainan ja Syyrian kriiseihin.
Perustuslakiuudistuksesta Pynnöniemi poimii yksityiskohdan, jonka mukaan pääministerin nimitys tapahtuisi duuman hyväksymänä.
– Olennainen uudistus on, että nyt rajoitetaan merkittävästi sitä joukkoa, joka voi pyrkiä Venäjän presidentiksi. Esimerkiksi ehdokkaan pitää olla asunut yhtäjaksoisesti 25 vuotta Venäjällä eikä hänellä ole saanut olla oleskelulupaa missään muussa maassa.
Ulkomailla asumista koskeva pykälä tulee rajoittamaan nimenomaan Putinin vastustajien mahdollisuuksia presidentin virkaan. Esimerkiksi oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi on opiskellut Yhdysvalloissa. Ulkomailla oleskelun pykälä rajoittaa myös Mihali Hodorkovskin pyrkimyksiä.
– Tämä on prosessi, jonka aikana selviää, minkälaiseksi voimien uudelleen ryhmittäminen muodostuu. Näyttäisi siltä, että toistaiseksi jätetään avoimeksi Putinin tuleva asema.
Venäjän poliittinen järjestelmä muuttuisi Pynnöniemen mukaan, jos uudistuksia haluttaisiin demokratiahengessä viedä pidemmälle.
– Mutta en näe, että näillä nykyisillä pelaajilla olisi siihen halua.
Putinin pelkoja vähentäisi se, että seuraava presidentti olisi Putinin luottohenkilö. Pynnöniemi muistuttaa, että Putin turvasi vuonna 1999 edellisen presidentin Boris Jeltsinin tulevaisuuden allekirjoittamalla hänelle vastuuvapauspaperin.
Putin ei häivy eläkkeelle
Perustuslain uudistamista arvioidessaan Pynnöniemi korostaa sen olevan keskeistä Putinin tulevaisuudesta päätettäessä. Pynnöniemi ei halua sitä ennustella.
Hän sanoo, ettei asiasta vielä tiedetä lopullista totuutta.
– Kaikki tämä ratkaistaan nyt alkaneen prosessin aikana. Prosessilla luodaan edellytykset sille, että syntyy turvallinen ja hallittu jatkumo tilanteessa, jossa Putin on pakotettu siirtymään pois presidentin tehtävästä.
Katri Pynnöniemi ei kuitenkaan usko, että Putin siirtyy kokonaan syrjään, eläkkeelle:
– En usko siihen. Oletan, että hänellä on joku asema tulevassa kuviossa.