Jarno Mela

Koulutusbarometri selvittää, millaisena nuoret näkevät tulevaisuutensa.

World Innovation Summit for Education (WISE) julkistaa tänään Kansainvälisenä koulutuksen päivänä laajan kyselynsä tulokset siitä, mitä mieltä nuoret ovat koulutuksestaan ja tulevaisuudestaan.

Tulosten mukaan 87 % nuorista näkee sukupolvensa velvollisuutena planeettamme kehittämisen nykyistä paremmaksi. Kansalliset koulutusjärjestelmät eivät kuitenkaan näytä antavan nuorille työkaluja tähän. Vain puolet vastaajista sanoi olevansa mielestään valmiita maailmanparantamiseen, ja alle puolet tuntee ymmärtävänsä suuria yhteiskunnallisia teemoja (48 %) ja olevansa valmiita etsimään ongelmiin ratkaisuja (43 %).

Maapallon tilasta oli huolissaan 85 % kyselyyn vastaajista. Suomalaiset nuoret ovat vähiten huolissaan (vain 73 %). Huoliin vastaamiseksi on yhä tärkeämpää pystyä kehittämään nuorten ajattelutapaa ja antaa heille työkaluja yhteiskunnan ongelmien ratkaisemiseksi.

Suomalaiset nuoret tuntevat olevansa valmiita tulevaisuuden haasteisiin keskimääräistä paremmin, ja täällä vastaajat arvioivat valmiutensa muista huolehtimiseen parhaiksi (70 %).

Köyhyys ja sosiaalinen epätasa-arvo huolestuttavat

ILMOITUS

WISEn kysely paljastaa, että nuoret ovat erityisen huolestuneita köyhyydestä ja sosiaalisesta epätasa-arvosta, ilmastonmuutoksesta ja ympäristöstä sekä työllistymismahdollisuuksista. Tällä hetkellä ongelmien ratkaisuun osallistuu kuitenkin vain pieni osa nuorista.

– Nuoret ovat tietoisia maailmamme haasteista ja ymmärtävät, että aikuisina heillä on vastuu niihin vastaamisesta. He suhtautuvat kuitenkin käytännöllisesti omiin valmiuksiinsa, eivätkä tunne olevansa vielä valmiita vastuuseen. He tietävät myös, että heidän on oltava aktiivisia toimijoita talouselämässä. Päättäjien on nyt luotava nuorille olosuhteet, joissa he voivat menestyä ja kehittää maailmaamme edistäviä ratkaisuja, sanoo WISEn pääjohtaja Stavros N. Yiannouka.

Nuoret arvostavat koulutustaan

Kyselyn mukaan nuoret arvostavat koulutustaan. Miltei 90 % vastaajista pitää sitä arvokkaana sinällään, eikä vain uran pohjustuksena. 84 % vastaajista pitää myös oppimista koulun ulkopuolella yhtä tärkeänä.

Koulutukseen tyytyväisiä tai jossain määrin tyytyväisiä on 80 % vastaajista, mutta täysin tyytyväisiä on vain 27 %. Tyytyväisyydessä Suomi nousi vastaajamaista pronssille Kiinan ja Qatarin jälkeen. Suurimpia kehityskohteita on kaksi: nuoret toivovat nykyistä yksilöllisempää opetusta ja enemmän aikaa nykyaikana tarvittaville taidoille. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että tekoälyn ja koodauksen kaltaisille uusille teknologioille, luovuudelle sekä viestintä- ja organisointitaidoille annetaan opetuksessa liian vähän aikaa.

Vastaajien mukaan Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada koulutusta oppilaan taustasta riippumatta – tässä Suomi nousi kyselyn ykköseksi. Suomalaiset ovat myös tyytyväisiä opettajien taitoihin – tässä tuli pronssisija Qatarin ja Malesian jälkeen.

Ipsos toteutti kyselyn viime syys–lokakuussa 20 maassa: Euroopassa Suomessa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Venäjällä, Lähi-idässä Jordaniassa, Libanonissa, Qatarissa ja Turkissa, Afrikassa Etelä-Afrikassa, Marokossa ja Nigeriassa, Aasiassa Etelä-Koreassa, Intiassa, Kiinassa ja Malesiassa sekä Amerikassa Brasiliassa, Kanadassa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Kyselyyn vastasi 9 509 nuorta, jotka olivat iältään 16–24-vuotiaita. Jokaisesta maasta valittiin edustava otos kiintiömenetelmällä.