Työllisyys on 55 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä.
Työllisyystavoitelaskuri perustuu Tilastokeskuksen julkaisemiin työllisyyslukuihin. Tänään perjantaina julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi nousi hieman ja oli tasan 73 prosenttia joulukuussa. Työttömyysasteen trendi pysyi paikallaan 6,7 prosentissa. Trendisarjan luvuista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu.
Vuonna 2018 työttömyysaste oli 7,4 prosenttia. Työttömiä vuonna 2019 oli 18 000 vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna.
Tavoitteen saavuttaminen on muuttunut taas mahdollisemmaksi.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli joulukuussa 17 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Oppositio ja varsinkin kokoomus on arvostellut pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen työllistämispolitiikkaa kovin sanoin ja arvioinut, että työllisyysaste ei nouse hallituksen asettamaan 75 prosentin tavoitteeseen.
Viimeksi kaksi päivää sitten kokoomus kertoi, että hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainosta karkaa ilman 120 000 uutta työllistä. Arvio perustui laskelmaan, jonka kokoomus tilasi eduskunnan tietopalvelulta.
Tuskin hallituksen aikaansaamaa
Työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 2019 joulukuussa 1 398 000 eli 31 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työllisten määrä lisääntyi eniten terveys- ja sosiaalipalveluiden ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialoilla. Työllisten tekemien työtuntien määrä vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä oli 0,2 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.
– Pitkästä aikaa positiivinen lukema, pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo Keskuskauppakamarin tiedotteessa.
– Työllisyysasteen trendiluku spurttasi edellisen julkaisun eli marraskuun 72,6 prosentista nyt 73 prosenttiin. Trendi on taas pienen notkahduksen jälkeen nouseva.
Nykyinen hallituspohja on ollut vallassa nyt reilu puoli vuotta.
– Trendinousu ei kuitenkaan todennäköisesti ole istuvan hallituksen ansiota, vaan palautuu aiempiin päätöksiin sekä kansainväliseen suhdanteeseen. Päätöksiä kun nykyhallitus ei yksinkertaisesti ole vielä juurikaan ehditty tehdä, Kotamäki arvioi.
Puhtia työllisyyspolitiikkaan
Luku on kuitenkin positiivinen uutinen Marinin hallitukselle.
– Työllisyysasteen nousu saattaa antaa työllisyystyöryhmille uutta puhtia. Tehtävä on muuttunut taas mahdollisemmaksi. Päätöksiä on kuitenkin saatava aikaan – ja mitä pikemmin, sen parempi. Niitä on toistaiseksi vain odoteltu, Kotamäki sanoo.
Keskuskauppakamarilta arvioidaan, että julkinen talous on kuitenkin yhä pinteessä. Työllisyystavoite asetettiin pitkälti siksi, että julkinen talous saataisiin tasapainotettua vuonna 2023.
– Valtiovarainministeriö ennustaa yli kolmen miljardin euron alijäämää vuodelle 2020. Todennäköisesti 75 prosentin työllisyystavoite ei yksin riitä tasapainottamaan julkista taloutta. Työllisyystavoitteen lisäksi hallituksen olisi siis suotavaa suitsia myös julkisia menoja. Verojen kiristyksille on maltillisemmin tilaa, koska veroaste Suomessa on jo hyvin korkea, Kotamäki sanoo.
Työllisyysasteen kehitystä voi seurata osoitteessa www.tyollisyystavoite.fi. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.