Sisäministeriön kansliapäälliköksi nimitettiin torstaina odotetusti yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.
Sisäministeri Maria Ohisalo luonnehti Pimiällä olevan laaja-alainen kokemus muun muassa perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä vaativista johtamistehtävistä.
Sisäministeriölle uusi kansliapäällikkö, jolla on laaja-alainen kokemus mm. perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä vaativista johtamistehtävistä. Tervetuloa taloon @kirsipimia!
Odotan yhteistyötä innolla. Työ turvallisen Suomen ja vahvan oikeusvaltion puolesta jatkuu. https://t.co/Y51SKjW9YR
— Maria Ohisalo (@MariaOhisalo) January 23, 2020
Kansliapäällikön viran täyttö herätti etukäteen kohua, koska Ohisalon valintaa pidettiin poliittisena virkanimityksenä. Virkaa hakeneiden joukossa oli myös suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari, joka kriitikoiden mielestä olisi ollut pätevämpi.
Pimiä on kuitenkin sisäisen turvallisuuden kokonaishaasteen kannalta pätevämpi kuin poliisitaustainen Pelttari.
Kummallakin on tausta eduskunnan valiokuntasihteereinä sekä ministerien avustajina. Pimiä on toiminut oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) erityisavustajana, Pelttari sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) poliittisena valtiosihteerinä.
Pelttari ei ole sen epäpoliittisempi kuin Pimiäkään. Kokoomuksen pitkällä hallituskaudella hän eteni urallaan kokoomuksen tuella.
Syrjäytyminen on suurin turvallisuusuhka
Pelttaria voisi pitää pätevämpänä, jos sisäinen turvallisuus olisi pelkkä poliisiasia. Näin ei kuitenkaan ole. Jo pitkään sisäisen turvallisuuden tilannekatsauksissa suurimpana uhkana on pidetty syrjäytymistä. Pelttarilla ei ole kokemusta tältä alueelta, Pimiä toimi oikeusministeriössä demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön johtajana 2013–2014.
Sattumalta samaan aikaan nimityksen kanssa Hämeenlinnassa on käynnissä sisäministeriön järjestämä turvallisuusseminaari. Siellä julkaistiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin toteuttaman kansalaisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta luotaavan kyselyn tulokset. Ne kertovat, että turvallisuus ja sen kokemus ovat paljon laaja-alaisempia asioita kuin se, paljonko poliisilla on valtuuksia.
Tutkimuksen perusteella ensinnäkin yhdeksän vastaaja kymmenestä arvelee asuinalueensa turvallisuuden pysyneen viime vuosina samankaltaisena. Mitään laajaa turvattomuuden tunnetta ei ole.
Yhteiskunnan palvelut keskiössä
Turvallisuuden kannalta eniten huolta kannetaan liikenneonnettomuuksista, koti- ja vapaa-ajantapaturmista, internetiin kytkeytyvistä rikoksista sekä tulipaloista.
Yhteiskuntaan kohdistuvien uhkien arvioissa todennäköisimpinä pidetään muun muassa sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia ongelmia, väestöryhmien välisten jännitteiden kasvua, laajamittaisen maahantulon aiheuttamia häiriöitä ja / tai rikoksia sekä pitkittynyttä taloudellista taantumaa.
Yhteiskunnan tarjoamilla palveluilla on merkittävä vaikutus turvallisuuden tunteelle. Kansalaisten arvion mukaan turvallisuuden tunnetta lisäävät etenkin pelastuslaitos, jokainen ihminen itse, terveyspalvelut ja poliisi sekä ystävät ja muu lähipiiri.
Turvallisuus on siis varsin arkinen asia ja sosiaalipolitiikka on merkittävä osa turvallisuuspolitiikkaa. Tältä kannalta katsoen Kirsi Pimiä oli Antti Pelttaria parempi valinta, vaikka molemmat – ja todennäköisesti moni muukin hakija – olisivat olleet päteviä kansliapäälliköksi.